KIRA KOSONEN

CATEGORIES
27.10.2020

NO KIROTTU KORONA INDEED

Lifestyle

Juuri ehdin päivitellä teille Korona-tilanteen pahentumista täällä Sveitsissä ja nyt olemme myös molemmat Petterin kanssa saaneet täällä tartunnan.

Saimme molemmat positiiviset Covid-19 testitulokset sen jälkeen, kun minulla alkoi olemaan lieviä flunssan oireita. Pientä nenän tukkoisuutta, aivastelua ja vähän päänsärkyä. Aluksi ajattelin oireiden voivan johtua myös raskaudestani, koska raskaudessa tukkoinen nenä ja päänsäryt ovat aika yleisiä. Yhtäkkiä menetin kuitenkin kokonaan kykyni haistaa tai maistaa mitään ja tiesin, että tilanne ei ole normaali. Menimme testeihin ja molempien tulos oli positiivinen, vaikka Petteri on täysin oireeton. Hänellä ei olisi ollut siis mitään käryä tartunnastaan ilman omia oireitani.

Olemme nyt kotona karanteenissa 10 päivän ajan ja toivomme, etteivät oireet pahene kummallakaan tästä. Tähän saakka vaikuttaa ainakin siltä, että kohdallamme virus on onneksi lievä ilman kuumetta tai hengitysvaikeuksia. Eniten molempia stressaa tietysti vauvan vointi, mutta koska minulla on ihan hyvä olo, niin vauvallakin pitäisi kaikki olla hyvin. Valehtelisin jos sanoisin, ettei se pelota minua kuitenkin tällä hetkellä eniten.

Yritän olla kuitenkin stressaamatta liikaa, koska ylimääräinen stressi ei auta tilannetta ainakaan yhtään. Google on mm. itseltäni nyt isosti pannassa. Mitä paremmin saan levättyä, sitä paremmin pystyy kehoni varmasti taistelemaan tätä vastaan ja huolehtimaan samalla myös vauvasta. Tästä syystä otan nyt vähän kevyemmin töiden kanssa, kunnes päästään tästä eroon. Aion keskittyä puhtaasti vaan omaan sekä meidän perheen hyvinvointiin. 

Ruokajuttujen ja reseptien pariin pääsen varmaan vasta sitten, kun haju- ja makuaistini palautuvat. Tällä hetkellä voisin syödä vaikka sipulin luullen, että se on omena. Ihan äärimmäisen ahdistavaa ja jopa pelottavaa, eikä sitä ole aiemmin edes tajunnut miten valtava merkitys haju- ja makuaistilla elämässä onkaan. En esimerkiksi tietäisi jos talossa syttyisi tulipalo, koska en tosiaan haista yhtään mitään. Ruoka ja ruoanlaitto tuovat myös niin paljon iloa elämääni, että todella toivon tämän olevan vain väliaikaista. Aistien palautumisen kesto on ilmeisesti todella henkilökohtaista, joten ei auta muu kuin odottaa ja toivoa parasta.

On mahdotonta sanoa varmasti, miten virus meidät tavoitti, mutta yksi positiivinen tapaus on ainakin ilmennyt Petterin työpaikalla ja siellä kaikki joukkueesta ovat nyt myös karanteenissa. Tilanne on kuitenkin pahentunut koko Sveitsissä sen verran paljon, kuten viime postauksessa kerroin, että ehkä tämä oli jopa odotettavissa. Ainakin jossain vaiheessa tätä vuotta. Kunhan ei tulisi nyt mitään komplikaatioita ja karanteeni etenisi mahdollisimman nopeasti. Ainakin meillä on yhdestä karanteenista jo kokemusta yhdessä, vaikka silloin se tehtiinkin pelkästään varmuuden vuoksi. 

Palataan siis asiaan, kun tilanne vähän etenee. Jotain kuulumisia päivittelen meidän voinnista ja karanteenista todennäköisesti ainakin Instagramin puolella. <3 

19.10.2020

KIROTTU KORONA

Lifestyle

Meillä oli täällä super kiva viikonloppu, joka sisälsi tuttuun tapaan jääkiekkoa, luonnossa olemista, kotona herkuttelua ja lepäämistä. Sunnuntai on yleensä meidän ainoa yhteinen vapaa päivä ja silloin pieneksi perinteeksi onkin tullut myöhään nukkuminen, brunssi + leffa, luontoretki, kuuma kylpy ja hyvä ruoka. Ihana akkujen latauspäivä aina tulevaa viikkoa ajatellen!

Olen myös nukkunut nyt vähän paremmin, kun olen alkanut tankkaamaan iltaisin ekstra paljon hiilareita. Nopeasti kasvava tyttö mahassa selkeästi tarvitsee ekstra energiaa tällä hetkellä. Rutiineihin onkin tullut nyt ison illallisen jälkeen vielä tuhti suklainen "unismoothie", johon tulee mm. banaania, kaurahiutaleita, suklaaproteiinia ja maapähkinävoita.
Vaikka viikonloppu olikin ihana, niin eilen illalla fiilis kuitenkin kääntyi vähän pakkasen puolelle, kun uutisiin ja puhelimiin alkoi piippailla erilaisia ilmoituksia. Sveitsi on nyt ylittänyt ennätyksensä päivittäisissä tartuntamäärissä ja sen myötä rajoitukset kiristyvät täällä entisestään. Tämä vaikuttaa tietysti todella oleellisesti mm. Petterin töihin, kun uusien rajoitusten myötä isojen tapahtumien (kuten jääkiekkopelien) henkilömäärät vedetään alas. Tällä hetkellä odotammekin uutisia siitä meneekö kausi taas kokonaan tauolle vai mitä tässä tapahtuu, koska luonnollisesti ilman lipputuloja pelien järjestäminen koituu seuroille todella epäkannattavaksi.

Harmittaa, koska täällä ollaan toimittu omasta mielestäni todella vastuullisesti juuri pelien suhteen. Kaikkien peliin tulevien ihmisten pitää ensiksi rekisteröityä peliin omilla henkilötiedoilla, jotka tarkistetaan QR-koodilla ovella pääsylipun sekä henkkareiden yhteydessä. Näin tiedetään koko ajan ketä on ollut pelissä ja missä he ovat istuneet. Peleissä on myös maskipakko ja kaikkien kuume mitataan ennen hallille sisäänpääsyä. Ainakin täällä Bielissä. Paljon tarkemmat toimet esimerkiksi Suomeen verrattuna.
Täällä on myös koko ajan ollut maskipakko julkisissa, mutta nyt maskipakko on oikeastaan ihan kaikkialla paitsi luonnossa liikkuessa. Ruokakaupoissa ollaan kyllä muutenkin kuljettu maskit päällä, mutta nyt maski päällä ollaan myös salilla, ravintoloissa ja muissa liikkeissä. Tosin en tiedä viittiikö tässä nyt edes mennä minnekään kodin ja luonnon lisäksi. Tämä aiheuttaa minussa ihan valtavaa ahdistusta sillä varsinkin salilla käyminen on ollut minulle täällä nyt iso henkireikä. Teen kaikki päivät töitä kotoa käsin ja päivän päätteksi tuntuu ihanalta lähteä pois kotoa ja päästä hetkeksi jonnekin muualle nollaamaan ajatukset.

Olen myös saanut salitreenaamisesta ihan hurjan paljon lisää energiaa kehoon ja se on auttanut minua myös älyttömän paljon mm. selkäkipujen kanssa. Onneksi olen pystynyt treenaamaan salilla aina sellaiseen aikaan, ettei siellä ole juuri ketään minun lisäkseni. Katsotaan nyt voinko jatkaa vielä siellä käymistä vai en.
Koronatilanteen pahentuminen ärsyttää myös siltä kantilta, että toiveet läheisten näkemisestä tässä talven aikana lipuvat vaan kauemmaksi ja kauemmaksi. Tilanteen ollessa näin paha karenteenirajoitukset tulevat olemaan isosti voimassa, eikä läheisilläni ole silloin mahdollisuutta tulla tänne tai minunkaan tulla Suomeen. Tilanne on mikä on, mutta kyllä oma sydän särkyy siitä ajatuksesta, ettei esim. perheeni pääsisi näkemään meidän pienokaista, kuin vasta ensi kesänä. Jos sitäkään, koska kauden tauolle laittaminen tarkoittaisi meille myös luonnollisesti pidempää oleskeluaikaa täällä Sveitsissä.

Samalla on alkanut ahdistamaan myös kysymys siitä miten rajoitukset näkyvät mm. sairaaloissa täällä jos tilanne ei parane. Tuntuu tällä hetkellä super pelottavalta ajatukselta synnyttää vaikka yksin vieraassa maassa jos Petteri ei pääse kanssani sairaalaan. Pakko vaan toivoa, että tilanne jotenkin helpottuisi tässä seuraavan 4 kuukauden aikana, mutta valehtelisin jos sanoisin ettei tällä hetkellä kaikki tämä pelota minua maailman eniten. Niin turhautunut ja avuton olo. Ekaa kertaa pitkään aikaan on iskenyt kyllä kunnon Korona-turhautuminen, vaikka suhteellisen positiivisena tässä ollaankin pysytty muuten koko ajan. Olemme kuitenkin molemmat terveitä perheidemme kanssa ja ainakin tähän mennessä molemmat ovat pystyneet tekemään töitä suhteellisen normaalisti, vaikka tuloissa vuosi tulee kyllä näkymään. 

Pitää vaan yrittää jaksaa keskittyä hyviin asioihin, mutta kyllä tämä kaikki suoraan sanottuna vaan v*****aa juuri tällä hetkellä. Ei voi muuta sanoa. Miten paljon sitä kaipaakaan nyt aikaa ennen Koronaa.