Kuinka käsitellä yksinäisyyttä ja yksinoloa tällaisessa tilanteessa?

Karanteeniolot alleviivaavat sitä tilaa jossa olet nyt. Jos olet yksin, tunne on varmasti se, että olet LIIAN yksin. Jos olet perheen kanssa, kaipaisit ehkä hetken verran edes omaa rauhaa ja hiljaisuutta. Se kultainen keskitie puuttuu. Yksinäisyys ottaa helposti vallan, ja kun pyörittelee ajatuksia vain oman itsensä kanssa, saattaa alkaa ahdistaa. Sanomattakin on selvää, että kaikki virtuaalisen kanssakäymisen muodot kannattaa ottaa käyttöön ja pitää huolta, että tulisi edes ruudun välityksellä tavattua ystäviä ja perhettä. Mutta jos olet kokenut itsesi yksinäiseksi jo ennen tätä poikkeustilaa, yksinäisyys korostuu nyt entisestään. Et ole tunteen kanssa yksin, vaan yksinäisyys on asia, joka on olemassa poikkeustilasta huolimatta. Voisiko nyt olla hyvä aika miettiä, mitä yksinäisyydelle voisi tehdä? Voit etsiä käsiisi vaikkapa terapeutin, jonka kanssa keskustella yksinäisyyden tunteesta, terapia onnistuu myös virtuaalisesti. 

Miten lievittää ahdistusta?

Tärkeintä on miettiä, mikä juuri minua helpottaa. Tämä on asia, jonka miettimiseen kannattaa ihan oikeasti käyttää aikaa. Jos sinulla on hetki, jolloin ahdistus ei ole vallitsevana tilana päällä, kannattaa tehdä itselle lista pahan hetken varalle. Eli mieti asioita, vaikka ihan pienen pieniä juttuja, jotka ottaa avuksi jos ahdistus tuntuu ottavan vallan. Listalle voi tulla tietenkin niitä perusasioita, kuten soitto ystävälle ja ahdistuksen tunteesta puhuminen, ulkoilu, hikitreeni kotona, meditointi, rauhoittumishetki metsässä... Kirjoita ylös juuri ne asiat, jotka lievittävät sinun ahdistustasi. Kun tunnet ahdistuksen aallon lähestyvän, ota lista esiin ja valitse jokin listan asioista. Ahdistuneella hetkellä emme aina huomaa, mikä meille olisi parasta, vaan saatamme tehdä sellaisia toimintoja jotka myös pahentavat, kuten esimerkiksi alamme googlaamaan asioita, oireitamme, tai lukemaan lisätietoa ja uutisia koronaviruksesta. Nämä ovat omiaan laittamaan huolikierrokset vielä kovemmalle, vaikka tunnetta pitäisi saada ajettua alaspäin. 

Minua myös henkilökohtaisesti vähän helpottaa sellainen ajatus, että ahdistusta ei tarvitse pelätä. Tilannehan ON ahdistava, joten ahdistuksen kokeminen on ihan normaalia. Olennaista on vain löytää niitä keinoja, jolla tunnetta saa ajettua alaspäin, ettei se ota valtaa kokonaan. Siksi olisi tärkeää saada niitä toimintoja ”käden ulottuville”, joilla tietää takuuvarmasti, että omaa oloa saa ainakin vähän kohennettua. Kannattaa käyttää vähän aikaa tällaisen listan luomiselle, siitä voi olla apua ahdistavalla hetkellä. 

Miten käsitellä pelkoa sekä huolta muiden puolesta?

Tämä kysymys on varmasti siellä pelkojemme ytimessä - jos vaikka oma terveydentila ei kohtuuttomasti huolettaisi, niin läheisten sairastuminen on todella pelottava ajatus. 

Tämä ajanjakso tarjoaa mahdollisuuden tutustua pelkoon tunteena. Se on yksi perustunteistamme ilon, surun ja aggression lisäksi, mutta tällaisena aikana pelko on varmasti normaalia enemmän läsnä. Pelko tunteena on aivan luonnollinen tässä tilanteessa, ja sitä ei kannata yrittää painaa väkisin alas. Yritä tutkia pelkoasi ja nimetä pelottavia ajatuksia, etteivät ne velloisi sekavana sotkuna päässäsi. Yritä sanoittaa ja tehdä konkreettisia huomioita, mikä läheisten tilanteessa eniten pelottaa. Kun pelko tulee nähdyksi, sitä vastaan ei tarvitse taistella. Kun pelot on sanoitettu, niitä on ehkä helpompi työstää. Monet peloistamme ovat sellaisia, jotka perustuvat siihen, että elämme mielessämme jossain tulevaisuudessa ja olemme ehkä itse viritelleet jonkin skenaarion johon usein liittyy se kaikkein pelottavin vaihtoehto. Silloin on todella tärkeää tuoda itsensä takaisin tähän hetkeen. Onko tämä huoli totta tällä hetkellä? Onko tässä hetkessä kaikki ihan hyvin? Kaikki toiminnot, joita voit tehdä sen eteen, että et antaisi mielikuvituksen tuottaa pelkoja, kannattaa ottaa käyttöön. 

Miten säilyttää positiivinen mieli ja usko tulevaisuuteen tänä aikana?

Tämä on todella tärkeä ja hieno kysymys! Positiivisen mielen vaikutusta ei voi yhtään väheksyä, vaan uskon, että se on avain siihen, että tästäkin ajasta selvitään. Positiivinen mieli vetää puoleensa positiivisia asioita, ja vaikka tässä hetkessä on ihan hirveän paljon haasteita, tämä sama ajatus pätee silti. Me kaikki tiedämme, miten pahantuulisena kaikki asiat tuntuvat ikävältä, pienetkin asiat ärsyttävät, ja lumipallo lähtee pyörimään kasaten ympärilleen lisää asioita, jotka ruokkivat pahaa mieltä ja ahdistusta. Sama lumipalloajatus pätee onneksi positiivisiin asioihin. Siksi ei voi yhtään väheksyä sen voimaa, jos löytää pienenkin asian josta saa iloa - iloisella ja positiivisella mielellä huomaa lisää hyviä asioita. Positiivisuuden säilyttäminen ja pienten ilojen huomaaminen on tärkeää, ja itseään kannattaa tietoisesti opettaa huomaamaan, mitä kaikkea hyvää tästä tilanteesta voisi löytää. Jos saa sen positiivisen lumipallon pyörimään, sen myötä syntyy myös uskoa ja luottamusta siihen, että kyllä tästä selvitään. 

On myös tärkeää olla tietoinen omista rajoistaan. Jos huomaat selkeitä asioita, jotka uhkaavat hyvää ja positiivista mieltäsi, sinulla on oikeus rajata itsesi sellaisten tilanteiden ulkopuolelle, jossa huomaat kuormittuvasi kohtuuttomasti. Jos olet sellaisessa tilanteessa, että joku ystävä esimerkiksi toistuvasti kaataa huolensa ja pelkonsa juuri sinulle, sinulla on oikeus kertoa, että et pysty nyt juuri vastaanottaa huolilastia. Jos sinulla on ihmissuhteita ilman vastavuoroisuutta, eli mahdollisuutta, jossa sinäkin saat vuorostasi kertoa mikä sinua painaa, sinulla on täysi oikeus vetää itsesi näköiset rajat. Ole siis hereillä oman jaksamisesi kanssa. Kun pidät hyvää huolta itsestäsi, sinulla on mahdollisuus hyvästä voinnista käsin auttaa myös muita. Positiivisuuttakin on helpompi pitää yllä, jos pystyy pitämään oman jaksamisen prioriteettina. 

Miten saada ajatukset johonkin muuhun kiinni?

Ajaudumme helposti tilanteeseen, jossa imemme kaiken mahdollisen informaation vallitsevasta tilanteesta itseemme. Loputon uutisten klikkaaminen ja television uutislähetysten jatkuva seuraaminen ei tee välttämättä hyvää. Ajatuksia on vaikea ohjata toisaalle, jos palautamme ne koko ajan huolestuttavaan aiheeseen. Kannattaa kyseenalaista omaa toimintaa - tarvitseeko minun lukea koko ajan uutisia ja etsiä tietoa? Entä saanko somen kautta iloa vai menenkö ylitilaan kun seuraan kaikkien muiden karenteenikuulumisia?

Jos teet etätöitä kotoa, yritä pyhittää aika työnteolle. Silloin mieli saa levon myös huolista. Yritä löytää päivästä hetkiä, jolloin mieli saisi työstää jotain ihan muuta kuin vallitsevaa tilannetta. Jos ajatukset kiertävät kehää, yritä kirjoittaa huolesi vaikka päiväkirjaan. Samalla ajatukset jäsentyvät, ja niistä on ehkä helpompi päästää irti. Yritä suunnata huomiosi tietoisesti vallitsevaan hetkeen, ja siihen mitä olet tekemässä. Suurin osa huolista tapahtuu päämme sisällä ja ne eivät ole totta. Jos yrität pyrkiä ihan tietoisesti tulemaan tähän hetkeen läsnäolevaksi, saat taukoa huoliajatuksista. Vaikka joudummekin pärjäilemään epätietoisuuden tunteen kanssa, aika usein saamme todeta, että juuri tässä hetkessä kaikki on kuitenkin ihan hyvin.

Outi Glasberg ottaa yksilö- ja parisuhdeterapia-asiakkaita vastaan Suomen Terapiatalon vastaanotolla Helsingin Bulevardilla (tällä hetkellä videoyhteydellä) sekä tekee yritysterapiaa InsideOut Therapy Oy:ssa, jonka osakas sekä perustajajäsen hän on.

Kuvat: Stella Harasek

Kuinka selvittää mielipide-eroja läheisten kanssa tästä tilanteesta?

Tämä vallitseva tilanne on meille jotain täysin uutta, ja nyt jos koskaan vaaditaan huomaavaisuutta toista kohtaan. Tämä tilanne aktivoi eri ihmisissä ihan erilaisia tunteita riippuen elämäntilanteestamme, ja miten kaikki koronavirukseen liittyvä vaikuttaa meistä kunkin arkeen. Toisilla on mennyt koko elämä uusiksi, toimeentulo on vaarassa ja lasten koulu tauolla, esimerkiksi yrittäjät ovat tällaisessa tilanteessa todella koetuksella. Joidenkin ihmisten elämää tämä koskettaa enemmänkin terveyshuolien muodossa ja pelkona läheisten puolesta. Me elämme samaa tilannetta, mutta kovin erilaisista tilanteista käsin. Siksi kaikkein tärkeintä on mielipide-erojenkin keskellä olla tietoinen siitä, että minä en tiedä, millaisia tunteita tämä aktivoi toisessa ihmisessä, vaikka se ihminen olisikin tuttu. Kuuntele, yritä ymmärtää, kerro oma näkökulmasi. Näin vaikeana aikana tarvitaan erityistä ymmärrystä, ja kykyä myös lopettaa mielipide-eroista johtuva väittely. Ota tauko, sulattele kuulemaasi ja palaa keskustelun aiheeseen hetken toisen mielipidettä pureskeltuasi.

Kuinka voin olla parhaiten avuksi ympärilläni oleville ihmisille, jotka ovat enemmän ahdistuneita kuin itse olen?

Kysy läheiseltäsi, että ”haluaisitko jutella”, ”mikä sinua kaikkein eniten huolettaa tässä tilanteessa”, ”onko jotain, mitä voisin tehdä, että saataisiin sun ahdistusta väistymään edes vähän?”. Tällaisilla kysymyksillä pääsee jo aika pitkälle. Ihmiselle on turvallista, kun hän kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Vaikka meillä ei olisi vastauksia - eikä tarvitsekaan olla - niin se että saa puhua ja kertoa huolensa ihmiselle, joka kuuntelee keskeyttämättä, neuvomatta ja arvottamatta, on tosi tärkeää.

Miten pitää huolta parisuhteesta tässä tilanteessa?

Vaikka elämämme on monilta osin odottavassa ja epätietoisessa tilassa, silti elämän tunnepuolen asiat jatkuvat omalla painollaan. Parisuhteen ensihuuma on ensihuumaa, ja aviokriisi on aviokriisi vaikka olemmekin karanteeniolosuhteissa. Tunteita ja ihmissuhteita ei voi laittaa pauselle, pikemminkin ehkä tuntuu että mieli menee ylikierrokselle sen tunteen ja tilan kanssa, joka on meneillään. Avainsana taitaa olla kommunikaatio. Vaikka parisuhteessa elämmekin niin lähellä toista ihmistä, on tärkeää tiedostaa, että tämä tilanne voi aktivoida parisuhteen osapuolissa aivan erilaisia tunteita. Toinen saattaa olla ärtynyt ja tiuskia, vaikka taustalla jyllää oikeasti vain huoli. Toinen osapuoli saattaa vaikka vitsailla tökerön tuntuisesti, ja taustalta löytyy pelkoa joka on helpompi piilottaa huumorin taakse. Sen takia ei pidä olettaa, mitä toinen tuntee. Pitkässäkään parisuhteessa ei kehity ajatustenlukijaksi, joten kysy ja keskustele. Yritä sanoittaa tunteitasi. Silloin voidaan välttyä ainakin turhimmilta riidoilta, jotka perustuvat oletuksiin. Nyt ei ole ehkä mahdollisuutta normaalin asetelman mukaiseen omaan tilaan, joten kommunikaatiolta vaaditaan nyt aika paljon. 

Miten motivoida lapsia ja ylläpitää heidän henkistä hyvinvointiaan tässä kaikessa?

Lapset, hyvin pienetkin, aistivat paljon enemmän kuin me aikuiset ymmärrämmekään. He näkevät ja kuulevat meidän reaktiomme ja skannaavat meidän käytöstämme ja tunteita. Lasten henkistä hyvinvointia voi suojella parhaiten siten, että me aikuiset yritämme pitää itsestämme hyvää huolta ja pitää itsemme toimintakykyisinä ja positiivisessa vireessä. Kun yritämme huolehtia siitä, että meillä on rauhallinen olo, lapset saavat siitä osansa. Kaikki vanhemmat tietävät, että jos itsellä on huono päivä, olo on stressaantunut ja kaikki tuntuu menevän pieleen, niin tällaisina päivinä lapsetkin jotenkin kummasti kiukuttelevat ja heittäytyvät hankalaksi. Silloin on itsekin hyvä hengähtää, rauhoittua ja puhallella hetki. Lasten henkiseen hyvinvointiin vaikutamme parhaiten oman tunnelmamme kautta.

Lapsien motivoiminen onnistuu esimerkiksi osallistuttamisen kautta. Aika pienikin lapsi ymmärtää, että tämä tilanne on nyt uusi ja erikoinen. Lapselle voi antaa ikätasoisesti vastuuta vaikka tehtävien kautta, esimerkiksi omille 8- ja 5-vuotiaille lapsilleni olen sanonut, että ”Ei tarvitse pelätä ja murehtia mistään, että aikuiset tekevät hyviä päätöksiä, ja äiti noudattaa tarkasti niitä ohjeita joita annetaan. Teidän lasten tärkein tehtävä olisi nyt se, että käytätte mielikuvitusta ja keksitte kivoja leikkejä, joita täällä kotona voi leikkiä. Ja meidän kaikkien vastuulla on se, että täällä kotona olisi kivaa. Että kaikki yrittää olla erityisen huomaavaisia, että ei tulisi turhia riitoja.” Ja illalla päivän päätteeksi kiitän lapsiani siitä, kun he osasivat niin hienosti toimia.

Yksi tärkeä asia on myös se, että lasta olisi myös syytä suojella liialta uutistulvalta. Sammuta televisio uutisten aikana, jos leikki-ikäiset leikkivät samassa tilassa, yritä suojella teinejä liialta uutistulvalta ja kehota laittamaan kännykkä pois. Kysy lapsilta, että onko heillä jokin erityinen asia, joka tässä tilanteessa huolettaa. Ja yritä keskustella aiheesta rauhoittavasti. Halaa, silitä ja ota syliin isompikin lapsi, mikäli hän antaa.

Miten huolehtia omasta mielenterveydestä pienten lasten kanssa?

Tämä on todella tärkeä kysymys, ja kuten jo vähän viittasinkin tuossa edellisessä vastauksessa, omasta mielenterveydestä huolehtiminen on äärimmäisen tärkeää. Se on samaan aikaan myös lapsesta huolehtimista, sillä lapset aistivat meidän tunnelmamme. Stressaantunut, äreä ja epävakaa vanhempi herättää myös lapsessa turvattomuutta. Tämä tilanne on todella vaikea esimerkiksi yksinhuoltajalle, kun koulut on suljettu ja päiväkoti-ikäisetkin olisi hyvä pitää kotona. Vanhemman oma aika on kutistunut täysin minimiin, ellei jopa olemattomiin koska lastenhoitoapuakaan ei voi pyytää normaaliin tapaan. Nyt on tärkeää huolehtia omasta mielenterveydestä ennen kaikkea armollisuuden kautta. Nyt tarvitaan valtavasti lempeyttä itseä kohtaan. Riittää, kun jaksaa minimin. Kunhan lapsilla on perustarpeet kunnossa, niin ei tarvitse jaksaa extraa.

Some on myös täynnä inspiroiviksi tarkoitettuja vinkkejä, joita tehdä lasten kanssa. Ne ovat kivoja juttuja ja arvokkaita inspiraation lähteitä, mutta voivat myös stressata jos ei ole voimia touhuta kaikkien niiden aktiviteettien parissa, joita meille tarjoillaan - nyt ei ole aika verrata itseään muihin. Jos jossain perheessä on kykyä harrastaa, ja tehdä niitä kodin asioita joihin perusarjessa ei ole aikaa, se ei tarkoita sitä, että sinunkin tarvitsisi aloittaa remonttia, tehdä vaatekaapin suursiivousta ja aloittaa leipomisharrastusta. Jokainen tekee jaksamisensa mukaan, ja se riittää. Yritä miettiä, että mikä juuri sinua helpottaa tässä hetkessä. Ota käyttöön kaikki sellaiset keinot, joiden tiedät toimivan juuri sinulle. Ja pienenä täsmävinkkinä, jos et ole vielä lukenut tai kuunnellut Eckhart Tollen - Läsnäolon voimaa, niin sen sisältämistä vinkeistä ja oivalluksista on nyt hyötyä. Mutta mieti ennen kaikkea itseäsi ja omaa jaksamistasi. Ole armollinen ja kiitä itseäsi päivän päätteeksi siitä, että taas selvittiin yhdestä päivästä ihan tarpeeksi hienosti.

Miten käsitellä epätietoisuuden tunteita ja kuinka pysyä rauhallisena?

Tämä on kyllä haastavaa. Epätietoisuus on niin vallitseva tila tällä hetkellä, että ei ole ihme, että olemme tämän tunteen kanssa hämillämme. Tunteen käsittelyyn voi auttaa se, että yrittää miettiä keinoja, joilla pystyisi olemaan rauhallinen ja menemättä asioiden edelle. Levoton ja lepattava olo johtuu usein siitä, että elämme päämme sisällä tulevassa, ja kun tässä on ilmoilla niin paljon kysymysmerkkejä - huolta miten tervehdenhuoltojärjestelmämme kestää, mitä taloudelliselta kannalta tapahtuu ja lukemattomia muita näkökulmia - niin menemme helposti ihan jumiin ajatustemme kanssa. Yritä miettiä sellaisia keinoja, joilla saisit ajatuksesi tuotua tähän hetkeen, ihan hyvin konkreettisesti tähän hetkeen. Eli "Olenko juuri nyt paikassa, jossa on turvallista? Onko minulla juuri nyt ruokaa jääkaapissa? Onko lapsilla tässä hetkessä kaikki hyvin?" Eli huomion tuominen ihan konkreettisesti tähän hetkeen. Jos mindfulness-harjoitukset ovat sinulle tuttuja, niin niiden hyödyntäminen juuri nyt on todella tärkeää. Voisitko opetella näitä taitoja juuri nyt? Ja mikä tärkeintä, älä jää yksin. Soita ystävälle tai perheenjäsenelle, kerro huolistasi ja yritä elää hetki ja päivä kerrallaan. 

Outi Glasberg ottaa yksilö- ja parisuhdeterapia-asiakkaita vastaan Suomen Terapiatalon vastaanotolla Helsingin Bulevardilla (tällä hetkellä videoyhteydellä) sekä tekee yritysterapiaa InsideOut Therapy Oy:ssa, jonka osakas sekä perustajajäsen hän on.

Kuvat: Stella Harasek