22.10.2018

TÄHÄN AIKAAN VIIME VUONNA

Mind

Etsin viikonloppuna blogistani yhtä tiettyä postausta ja jostain syystä aloin selaamaan enemmänkin kaikkia juttujani vuoden takaa.. Tajusin miten PALJON on taas tapahtunut yhden vuoden aikana. En yleensä kirjoita blogiin mitään super henkilökohtaisia juttuja, mutta kaikista postauksista ja niiden kuvista välittyy minulle kyllä heti aina se tunnetila ja hetki, missä olen ollut.

Viime vuonna tähän aikaan olin kyllä henkisesti aika huonossa paikassa, vaikka fyysisesti kuukauden sisällä tuli oltua mm. New Yorkissa, Ibizalla ja äidin luona Alteassa. Huonoa fiilistä ei varmaan upeiden reissujuttujen takaa tajunnut, mutta itselle kaikki kyllä palautui aika nopeasti mieleen vanhoja postauksia selatessa. Elin todella vahvasti sellaista "hehhehee kaikki on tooosi hyvin" vaihetta, vaikka ei kyllä ollut. Tämä tuli viimeistään siinä vaiheessa esiin, kun purskahdin itkuun äitini terassilla Espanjassa. Tiesin, että elämässä pitäisi tapahtua muutos ja tuohon aikaan se vaan ahdisti. Hassua, että kaikista kivoistakin postauksista minulle nousi vaan päällimmäisenä juuri se ahdistuksen tunne.

Silloinen parisuhteeni voi huonosti ja molemmilla oli varmasti "toinen jalka ulkona" fiilis koko syksyn ajan. Ahdistusta toi myös tieto siitä, että tämän suhteen päätyttyä minun olisi aloitettava ekaa kertaa koskaan kunnolla matka itseeni. Matka, jota olin sysännyt jo monia vuosia vaan sivuun. Itsetutkiskelua voi varmasti tehdä myös parisuhteen sisällä, mutta itse en jotenkin tässä vaiheessa siihen pystynyt. Omalla kohdallani se vaati ihan konkreettista yksin olemista ja nyt olinkin ekaa kertaa yksin yli kahdeksaan vuoteen, sillä olin hypännyt suoraan pitkästä parisuhteesta toiseen.

Minulle tämä itsetutkiskelu alkoi juuri vuosi sitten ja HUH mitä kaikkea tässä onkaan sen myötä tapahtunut. Se on ollut välillä todella raskas ja uuvuttava prosessi, mutta samalla parasta, jota olisin koskaan voinut itselleni suoda. Voin rehellisesti kertoa, että tänä kuluneena vuonna olen ollut isosti peilin edessä ja miettinyt miksi olen toiminut/toimin niinkuin toimin ja mistä se kaikki oikeasti johtuu. Olen käynyt läpi kouluaikojen tilanteita, vanhempien avioeroa, myrkyllisiä parisuhteita ja kaikkea muuta "pahaa" mitä pääosin siunattu elämäni on sisältänyt. Olen pyytänyt anteeksi ja antanut anteeksi.

Olen aina ollut herkkä ihminen, vaikka se ei ehkä päällimmäisenä minusta välity. Pullotan tai itseasiassa pullotin tunteita helposti sisälle, enkä sanonut ääneen jos jokin oikeasti vaivasi. Olen myös aina vähätellyt omia "traumojani" sanomalla, että monilla ovat asiat niin paljon huonommin. Minulla on kuitenkin ollut onnellinen ja ihana lapsuus, rakastava perhe ja paljon ystäviä ympärillä. Tiedän, että monilla muilla nämä peruspilarit eivät ole yhtä siunattuja kuin itselläni. Olen kuitenkin myös kuluneen vuoden aikana ymmärtänyt, että kaikkien tunnelukot ja -traumat ovat yksilöllisiä eikä niitä voi verrata keskenään. Eri ihmiset voivat kokea saman asian ihan eri tavoin.

Omalla kohdallani kaikkien asioiden käsitteleminen vaan vaati tilaa ja vähän ekstra työstämistä ja sitä tämä kulunut vuosi onkin minulle ollut. Olen ollut paljon maailmalla, mutta samalla myös todella paljon ihan vaan yksin kotona. Siihenkin meni kuukausia, että se tuntui normaalilta saati sitten ihanalta.

Minun on myös monesti jo pitänyt kirjoittaa teille enemmänkin kuluneen vuoden ajatusprosesseista ja asioista, mutta jotenkin olen ollut välillä niin oman pään sisällä, että sitä on ollut vaikea selittää edes lähimmäisille saati sitten tuhansille seuraajille. Uskon, että siellä on kuitenkin monia muitakin samojen ajatusten kanssa eläviä tyyppejä, joten yritän vähän avata tätä kaikkea enemmän aina välillä. Jos joku saisi niistä jutuista jotain myös itselleen. <3

Ettei homma menisi liian vakavaksi, niin postauksen loppukevennyksenä copy pastesin tähän otteen tasan vuosi sitten kirjoitetusta postauksesta, joka oli nimeltään 5 X viikon puheenaihe. Oli hauska lukea näitä ja verrata tilannetta nyt olemassa olevaan hetkeen!

HALLOWEEN

Meidän kaveriporukan vuosittaiset Halloween-bileet ovat taas lauantaina ja kaikki säntäilevät pitkin kaupunkia yrittäen löytää vielä viime hetken lisäyksiä asuihin. Itse olen tänä vuonna toooooodella myöhässä josta johtuen huominen iltapäivä on pyhitetty paniikkiostoksille. Saa nähdä mitä keksin.

-> Tämä ei ole muuttunut miksikään, ihan sama homma nytkin! :D

LUMI

Kyllä kyllä ulkona sataa lunta ja lumen tuloa sekä viikon kelejä olen spekuloinut nyt joka päivä intenssiivisesti jonkun kanssa. Isän kanssa puin sitä uskallanko ajaa auton huoltoon, koska kesätassut ovat vielä alla ja siskon kanssa raavittiin aamulla päätä mitä tehdään kuvausjuttujen kanssa. Deadlinet molemmilla niskassa, joten ei varmaan auta muu kun lähteä lisävalo-ostoksille ja laittaa kotistudio taas talveksi pystyyn!

-> Noh vielä ei ole onneksi lunta, mutta isä JUURI soitti ja muistutti, että pitää vaihtaa kesätassut pois ajoissa. Studiovalot tuli myös hommattua ja ne ovatkin palvelleet kuluneena vuonna oikein hyvin.

PUPPY LOVE

Rakas ystäväni on saamassa perheenlisäystä pienen koiranpennun muodossa sunnuntaina ja EN MALTA ODOTTAA!!!!! Viikon aikana whatsapp on laulanut kaikkien valmisteluiden johdosta. Sydän sulaa jo valmiiksi.

-> EICCA!!! <3 Mun sydämen vienyt rakas kummikoira. Miten paljon iloa tämä karvapallo onkaan tuonut elämään kuluneen vuoden aikana.

TOIMISTOMUUTTO

Meidän koko toimiston olisi tarkoitus muuttaa Kaapelitehtaalle ensi viikolla, mutta kaikki asiat ovat vielä ihan levällään :D Julia ehti myös karata Kapkaupungin auringon alle Saaran häiden johdosta, joten saan raapia yksin päätäni meidän huoneen muuton kanssa. Pakko laittaa molempien miehet varmaan asialle.

-> Kaapelitehtaalle tuli kyllä muutto... mutta sen jälkeen vielä Kruunuhakaan ja nyt TAAS muutto edessä vuoden vaihteessa. :D Samperin toimistorumba. Saara meni myös naimisiin ja nyt vuotta myöhemmin odottaa jo esikoistaan <3

KAHVI-KARDEMUMMA PANNUKAKUT

Mieleni teki viime sunnuntaina yhtäkkiä perinteisiä amerikkalaisia pannukakkuja ja kaapista löytyi kaikki tarvittavat ainesosat paitsi maito. Löysin kuitenkin jääkapista Latte -kahvijuoman, joka oli tehty maidosta. En jaksanut lähteä kauppaan, joten käytin sitten kahvijuomaa maidon korvikkeena ja tuloksena oli parhaimmat pannarit, joita olen koskaan tehnyt! Lisämausteena setissä toimi myös kardemumma.

-> Olin kokonan unohtanut tämän vaihtoehdon perus prodepannareihin! Oli kyllä niin kova, että pakko ottaa taas käyttöön. Resepti tuli myös kuvattua näiden tiimoilta ja löydät sen tästä.

enter search term