CATEGORIES
10.9.2020

HÖLYNPÖLYÄ

Lifestyle

En normaalisti koskaan kommentoi juorupalstojen asioita missään kanavissani, koska näen siinä vaan loputtoman suon, mutta minusta on viime aikoina ollut aika huolestuttavaa miten esimerkiksi Jodelissa esitetään asioita varmoina faktoina ja anonyymit henkilöt esittäytyvät siellä omina läheisinä tai sisäpiirin henkilöinä.

En todella tiedä, keitä nämä henkilöt ovat, mutta tämän postauksen tarkoituksena on muistuttaa kaikkia siellä olevia ihmisiä siitä, että se todellakin on nimensä mukaisesti juorupalsta. Kaikkea mitä siellä tulee luettua, ei ehkä pidä uskoa. Joskus se on vaan hölynpölyä.
Case vaunukaupat

Jodelissa oli ennen oman raskauteni julkistamista juoru, jossa minut oltiin nähty vaunuostoksilla. En koskaan ole tätä kyseistä keskustelua nähnyt, joten en tiedä väittämän yksityiskohtia, mutta yhdessäkään vaunuliikkeessä tai lastentarvikekaupassa en ole vielä ollut, en Suomessa enkä Sveitsissä. Tämä oli siis täysin FAKE NEWS. Huolestuttavan asiasta tekee se, että vaikka olisinkin ollut vaunukaupoilla, niin kuka ihmeessä olisi niin ilkeä ja juoruaisi siitä eteenpäin ilman, että raskaus on edes julkista?

Itse tiedän, että minut voidaan kyllä ehkä tunnistaa ja siksi en muutenkaan vielä salailuvaiheessa olisi lastentarvikeliikkeissä uskaltanut välttämättä pyöriä, mutta on myös paljon paikkoja, joita ei oikein voi välttää. Itse istuin mm. aivan paniikissa neuvolan vastaanotolla sekä sikiöseulantaultran vastaanotolla Suomessa. Paikat olivat täynnä oman ikäisiä naisia ja yksikin pidempi katse sai palan kurkkuun, koska en ollut vielä valmis kertomaan uutistani muille enkä halunnut, että se alkaa leviämään tuntemattomien ihmisten kautta vaikka juuri juorupalstoille, joissa on tuhansia ihmisiä.

Raskaana oleminen ja sen salaaminen alussa tehdään tarkoituksella, koska raskauden jatkuminen siinä vaiheessa on vielä niin epävarmaa. Asiasta ei välttämättä halua kertoa vielä edes omille läheisille saatikaan sitten tuhansille tuntemattomille. En yksinkertaisesti voi ymmärtää, miten tänä päivänä ihmisillä on sydäntä levittää raskauteen liittyviä huhuja ja juoruja. Nämä ovat niin arkoja asioita monille ja koskaan ei voi tietää mitä kulisseissa tapahtuu.

Vaikka vaunukauppa oli siis täysin jonkun päästä keksitty juttu, niin silti siitä juoruaminen oli minusta aivan käsittämättömän ajattelematonta. Riipumatta siitä tiesikö ko. oleva henkilö sen, olenko oikeasti raskaana vai en. Onneksi neuvolasta tai sikiöseulonnan vastaanotolta ei koskaan noussut mitään juoruja, mutta haluankin ajatella, että kaikki siellä olevat naiset olivat/ovat täysin samassa tilanteessa kanssani ja ymmärtävät alkuraskauteen liittyvät pelot sekä epävarmuudet ja sen faktan, että raskaudesta tulee aina kertoa itse omilla ehdoilla.

Case Tinder

Tämä juoru ei ole minusta millään tavalla vakava (ehkä enemmän huvittava), mutta hälyttävän tapauksesta teki sen, että keskusteluun osallistui ihmisiä väittäen olevan meidän läheisiä tai sisäpiirin henkilöitä. Juorun mukaan tapasimme Petterin kanssa Tinderissä, eikä livenä Tukholmassa, kuten eilen Instagramissa kerroin. Siinä ei ole mitään peiteltävää jos olisimmekin tavanneet Tinderissä (tämähän on maailman normaalein asia!), mutta Petterin kanssa tosiaan kohtasimme ensi kertaa ihan sattumalta Tukholmassa yhteisten ystävien kautta. Molemmat asuivat sillä hetkellä Suomessa, mutta olimme tulleet Tukholmaan muutamaksi päiväksi keikan takia ihan omissa kaveriporukoissa. Tästä kaikki alkoi, mutta seurustelemaan aloimme vasta myöhemmin. 

On minusta outoa, että tarinaa on haluttu väkisin väännellä ja en olisi koskaan jaksanut kommentoida edes näin hölmöä asiaa, mutta siinä vaiheessa kun anonyymit ihmiset esittäytyvät meidän läheisinä ja esittävät luuloja ja kuulopuheita faktana, niin on minusta vaan tervettä muistuttaa kaikkia pienestä medialukutaidosta. Vaikka joku siis sanoo olevansa juorua koskevan henkilön tuttu tai tutun tuttu niin se ei välttämättä pidä paikkaansa. Tai sitten pitää paikkansa, mutta tieto on väärä. Rikkinäinen puhelin toimii myös juorutilanteissa aika voimakkaasti ja tarina saattaa muuttua paljon matkan varrella siitä mitä se oikeasti oli. Vaikka joku olisikin oikeasti kuullut jotain asiaan liittyvää, niin se ei välttämättä ole enää faktaa tai millään tavalla edes totuudenmukaista alkuperäiseen tietoon verrattuna.

Ymmärrän, että juoruaminen voi olla viihdyttävää, mutta kyseenalaistakaa aina lukemanne jos pyöritte näillä kanavilla. Ja jätetään vähintään KAIKKI raskauteen, terveyteen, tai ihmisten läheisiin liittyvät juorut kokonaan pois. 

Eipä mulla muuta.<3 

2.9.2020

RASKAANA

Lifestyle

Minä olen raskaana. Tuntuu niin hullulta sanoa se nyt julkisesti ääneen sen jälkeen, kun pidettiin tätä tietoa koko kesän yli salaisuutena! Meidän tulevasta vauvasta ei tosiaan tiennyt muut kuin meidän molempien perheet sekä ihan muutama ystävä, joten tällä hetkellä tuntuu vielä aika absurdilta puhua edes koko asiasta.

Nyt toissapäivänä saatiin vaan hauska idea raskausuutisen paljastukselle ja siinä sitten kuva vaan itselaukaisimella kamerarullalle ja hauskan editointihetken jälkeen suoraan liveksi Instagramiin. Vastaanotto uutiselle oli kyllä aivan mieletön ja olen lukenutkin kaikkien viestejä nyt pari päivää ihan kyynelissä täällä. Niin kiitollinen kaikista onnentoivotuksista ja tuesta! <3
En tiedä miksi koko asiasta puhuminen tuntuu minusta vähän aralta julkisesti, vaikka olenkin tehnyt somea työkseni niin pitkään ja jakanut täällä lähes kaikki elämäni isoimmat mullistukset viimeisten 7 vuoden ajalta. Tätä isompaa mullistusta ei kyllä ole ja ehkä siksi sen jakaminen on ollutkin itselleni jonkinlainen kynnys. Asiaan vaikuttaa luonnollisesti myös ensikertalaisena ajatus siitä, että meneekö kaikki hyvin ja se pelko on koko ajan jotenkin läsnä. Uskaltaako tässä edes täysillä iloita ennen kuin hän on terveenä sylissämme? Äitini tokaisi tosin tähänkin aatteeseen, että ”Voi rakas, siitä se huoli vasta alkaakin”.

Ilo raskaudesta on kuitenkin ollut suunnaton ja olemme molemmat äärimmäisen kiitollisia siitä, että ylipäätään olemme tässä pisteessä. Raskaaksi tuleminen ei missään nimessä ole itsestäänselvyys ja koen äärimmäistä kiitollisuutta siitä, että asiat etenivät toiveidemme mukaan. Itselläni oli ainakin paljon pelkoa ja epävarmuutta siitä tuleeko tämä onnistumaan ja positiivisen tuloksen tehtyäni päällimmäinen tunne olikin helpotus. Istuin yksin kylyphuoneemme lattialla ja purskahdin vaan valtavaan itkuun. Siitä se matka sitten alkoikin.
Raskaus on ollut tähän mennessä kyllä todella iso fyysinen sekä henkinen vuoristorata, josta tulen puhumaan varmasti enemmän tulevissa teksteissä! Osasin kyllä odottaa pahoinvointia, väsymystä ja muita raskauteen liittyviä fyysisiä oireita, mutta en ehkä osannut odottaa kaikkea sitä mitä kokisin henkisellä puolella. Tie vanhemmuuteen on selvästi alkanut ja parasta tässä vaiheessa on olla itselle ja omille ajatuksille sekä olotiloille vaan armollinen. Ymmärtää kehoa ja sitä valtavaa muutosprosessia, joka on siellä nyt käynnissä.

Yksi asia, jonka myös ymmärrätte nyt ehkä paremmin oli iso huoleni siitä, koska näemme seuraavan kerran läheisiä. Tulen siis synnyttämään täällä Sveitsissä ja luonnollisesti olisi ihanaa saada perhettä/ystäviä silloin tänne tai tulla Suomeen vauvan kanssa näytille. Laskettu aikamme on tosiaan helmikuussa ja näillä näkymin paluu Suomeen häämöttelee vasta ensi kesänä, joten tuntuu ihan hullulta, että pahimmassa tapauksessa kaikki näkisivät meidän vauvan vasta sitten. Sekin on kuitenkin mahdollisuus ja senkin faktan kanssa olen joutunut tekemään rauhan.

Tärkeintä nyt kuitenkin on se, että me olemme Petterin kanssa samassa paikassa ja saamme kokea tämän matkan yhdessä. Se on jo maailman isoin asia. <3 Eikä Sveitsi ole kuulemani mukaan yhtään pöllömpi paikka synnyttää, joten myös siitä olen nyt äärimmäisen kiitollinen. Pieni paperisota ja selvitys tässä on ollut käynnissä siitä saakka kun tultiin, mutta nyt aletaan olemaan pikku hiljaa voiton puolella. Huomenna minulla on itseasiassa ensimmäiset verikokeet meidän paikallisessa sairaala/neuvolassa ja eikä rakenneultraankaan ole enää kovin pitkä matka! Niin jännä nähdä kumpi sieltä sitten tulee. 

Kiitos, että jaatte myös tämän matkan kanssani.