CATEGORIES
30.1.2019

PÄÄTTÖMIÄ UNIA JA PAINAJAISIA

Lifestyle

En osaa oikein sanoa mikä minua on vaivannut nyt pari viikkoa, mutta olen nähnyt mitä päättömimpiä unia ja painajaisia lähes joka yö. Uni tulee iltaisin aina ihan hyvin, mutta yöt menevät aina sitten pyöriessä painajaisten kourissa ja aamulla olo on kaikkea muuta kuin levännyt ja raukea. Onkohan nyt jotain outoa menossa planeettojen ja tähtien kanssa... tämä kaikki nimittäin alkoi silloin verikuun aikaan. Kukaan muu kärsinyt samasta ilmiöstä?

Ehkä pahimmat painajaiset tähän mennessä ovat olleet se kun juoksin paniikissa karkuun ihmiskokoista Chucky-tappajanukkea vanhan kouluni käytävillä. Tiesin jotenkin koko ajan, että kyseessä oli painajainen ja jokainen kerta kun onnistuin herättämään itseni unesta ja nukahdin uudelleen niin palasin vaan heti takaisin painajaisen samaan kohtaan. Tätä jatkui koko yön läpi, kunnes pääsin siihen pisteeseen, että ehkä annan vaan tuon Chucky-nuken tappaa minut ja tämä kaikki vihdoin loppuisi. Päätinkin unessa avata vihdoin oven, jonka takana Chucky heilui puukkonsa kanssa ja painajainen päättyi. Talk about facing your fears.
Toinen ihan kamala painajainen oli se, että siskoni keskimmäinen lapsi oli nallekarkin kokoinen ja hän ryömi paitani sisään. Sisko kysyi paniikissa missä tämä on ja sanoin, että "Ei hätää se pelleilee ja ryömii tossa mun paitaa pitkin." Siihen sisko sanoi hätäisesti "Eihän se saa henkeä siellä paidan sisällä!" Nappasinkin sitten paidan sisällä ryömivän siskonpoikani, mutta tämä olikin vain ihan perinteinen nallekarkki. Joo mitä ihmettä. Sen jälkeen siskoni ja minä menimme aivan paniikkiin koska emme löytäneet oikeata pienikokoista siskonipoikaani mistään.

Yhtäkkiä tajusin katsoa rintsikoideni välistä johon hän oli jäänyt jumiin... Pieni rakas siskonpoikani oli ihan valkoinen eikä saanut henkeä ja sydämeni vaan pysähtyi. Tämä oli kaikista painajaisistani pahin. Aloimme hätäisesti elvyttämään häntä siskoni kanssa, jonka hetket tuntuivat ikuisuudelta. Onneksi minimies haukkasi sitten henkeä ja väri palasi pikkuhiljaa hänen kasvoilleen. Olin aamulla vielä niin tuskissani tästä unesta, että teki mieli heti laittaa siskolleni viesti, että lähettää kuvan, että kaikki on varmasti hyvin. Kerroin unesta eilen siskolleni autossa ja purskahdin vieläkin vaan kyyneliin.

Painajaisten lisäksi olen nähnyt muutenkin kaikkea ihan hullua. Kemissä näin esimerkiksi unta, että meidän matkanjohtaja ja Lumenen edustaja tuli kesken yötä herättämään minut ja siskoni tuolta lasikopista ja sanoi, että luvassa on seikkailu johon pitäisi lähteä heti. Kello oli neljä aamulla. Tämä tuntui niin oudolta koska uni sijoittui täysin siihen hetkeen missä oikeasti olin! Seikkailu oli lumikelkkaseikkailu tuon jäisen meren yli, mutta pinta ei ollut tasainen vaan kunnon jäävuoristo, josta yritettiin selvitä siskoni kanssa. Tätä seikkailua myös johti ystäväpariskuntani Anna ja Matti, jotka odottivat meitä kelkkojen kyydissä. Olin nähnyt Annan Northoutdoor-pakkausten kannessa samana päivänä, josta tämä varmasti johtui.

Viime yönä näin sitten unta, että maapallolle oli tulossa iso kivivyöry, joka peittäisi kaiken alleen. Kaikki alkoivat paniikissa valmistautumaan kivivyöryä varten, koska sanottiin, että jos kivien alla pystyy selviämään kaksi vuotta, niin pelastut. Tätä varten kaivettiin sitten kuoppia ja kerättiin ruokaa ja vettä sen verran mitä ehdittiin. Tein tätä ruokien keräystä mm. Instgramista tutun mallin Alexis Renin kanssa. Juuuu. 

Sellaista siis täällä! Mitäköhän ensi yönä on taas luvassa... :D 

28.1.2019

KEMI KOLLAASI

Lifestyle

Lumenen järjestämä sponsoroitu PR-matka
Viime viikon lopussa pyrähdettiin Kemiin Lumenen vieraina ja hitto miten hauska ja erikoinen vuorokausi meillä olikaan siellä! Vuorokauden sisään mahtui kokonainen illallinen lumilinnan sisällä (-5c), yöpyminen upeissa lasikuutio villoissa, seikkailu Sampo jäänmurtajalla, jääkävelyä merellä JA henkilökohtainen lemppari... jääkellunta märkäpuvut päällä! :D Tämä oli ehkä absurdein kokemus kyllä vähään aikaan. Vesitiiviiden pukujen alla pystyi pitämään ihan normaalisti vaatteet päällä, joten kovin kylmäkään tässä ei tullut! Ehkä vähän sormia ja varpaita alkoi kipristelemään hetken jälkeen, mutta ei sitäkään huomannut kaiken sen naurumäärän keskeltä. Oli meinaan vähän levoton meininki kaikilla nuo puvut päällä!

Reissun ideana oli testata uusia Lumenen Arctic Hydra Care tuotteita oikein kunnon "ääriolosuhteissa" ja Kemin -25 pakkasasteet ja kaikki mahdolliset jäähommat mahdollisti tämän kyllä oikein hyvin. Tuotteet on suunniteltu tehokosteuttamaan ja suojaamaan ihoa radikaalisissa lämpötilavaihteluissa, joka juuri ainakin itselläni on iso ongelma talvisin, koska iho on niin herkkä. Pakkanen, tuuli ja sisälämpötilat aiheuttavat nimittäin helposti aikamoisia punoituskohtauksia. Tuotteiden testailu jatkuu siis varmasti myös Helsingissä ja Sveitsissä!

Lumenen Arctic-sarjan kasvona toimii myös tänä keväänä pitkäaikainen ystäväni ja upea luontokuvaaja Eeva, joka näkyy tuossa yhdessä kuvassa kanssani (punainen takki). Niin super ylpeä tästä tytöstä! Aivan täydellinen valinta koko kamppikseen. Käykääpä katsomassa @eevamakinen tili, jos et ole vielä kuullut hänestä. Aivan mielettömiä kuvia varsinkin Lapista, jossa Eeva yleensä viettää kaikki talvensa.

Tänä talvena olen kyllä itsekin saanut nauttia oikein toden teolla lumesta ja pakkasista, vaikka en Lapissa ole tätä Kemi reissua lukuunottamatta viettänyt yhtään aikaa. Pelkästään Helsingissäkin talvi kyllä jyrää nyt ja kovaa. Sveitsissä odottaa kuulemma ihan sama homma, joten poikkeuksellisen pitkä talvi on täällä näköjään luvassa eli nautitaan siitä nyt sitten täyden rinnoin. Maistuupa kesä sitten ainakin paremmalta hehe. 

Kiitos vielä reissusta Lumene ja kaikki mimmit! Oli huikeeta <3