CATEGORIES
5.12.2020

RASKAUSAJAN VAIVAT JA YLLÄTYKSET

Lifestyle

Raskautta on takana kohta 30 viikkoa eli noin 3/4 tätä kaikkea on jo takanapäin! Muutama kuukausi vielä ja sitten ollaankin ihan uuden vaiheen pyörteissä ja siellä niitä yllätyksiä varmasti vasta riittääkin. Uskon, että nämä vikat kuukaudet menevät aika nopeasti eteenpäin, kun tässä välissä on vielä kaikki pyhät. Voi olla, että syön myös sanani tuossa viimeistään helmikuun puolella. Katsotaan nyt miten tämä loppupätkä menee.

Tähän saakka raskausaika on sujunut mielestäni kyllä todella hyvin ilman mitään isoja komplikaatioita tai säikähdyksiä. Koronan sairastaminen taisi olla tähän mennessä se isoin asia, joka aiheutti stressiä, mutta onneksi siitäkin selvittiin lievin oirein ja vauvalla näyttäisi olevan kaikki nyt hyvin. Olen ollut kyllä äärimmäisen tyytyväinen siihen, miten Sveitsissä on hoidettu kaikki asiat. Koko ajan ollut sellainen olo, että ollaan todella osaavissa käsissä myös täällä. Ainoastaan paperisota on ollut täällä ihan päätöntä! :D
Osasin odottaa raskausajalta tietysti muutamia ”klassisia” oireita, mutta myös joitakin ylläreitä on tullut matkan varrella vastaan. Olen myös huomannut, että jokaikinen kerta, kun puhun jostain oireista vaikka Instagramin puolella niin inboxiin vyöryy viestejä kohtalotovereilta TAI vaihtoehtoisesti täysin päinvastaisia kokemuksia. Se on ainakin tullut selväksi, että raskauksia ja niiden oireita on kyllä aivan laidasta laitaan ja koskaan ei varmaan voi tietää, mitä kaikkea omalla kohdalle napsahtaa ihanasta raskausajan ruletista.

Tähän mennessä omat isoimmat vaivat ovat ehdottomasti olleet pahoinvointi ja unettommuus. Itsehän oksentelen vielä nyt viikolla 30… Ihan oikein naurattaa, kun joskus rv10 aikana (ja pahoinvoinnin pahimman vaiheen pyörteissä) mietin, että enää muutama viikko tätä. Haha, how wrong was I! Päivittäistä oksentelua jatkui varmaan rv21-22 saakka ja siitä saakka sitä on onneksi ollut enää satunnaisesti muutamia kertoja viikossa. Jotenkin veikkaan, että kuulun siihen porukkaan, ketkä pahoinvoivat ihan koko raskauden läpi, mutta katsotaan nyt.
Toinen asia, joka minut yllätti oli unettomuus. Olin koko ajan jotenkin henkisesti varautunut siihen, että nukkuminen loppuu sitten kun vauva tulee maailmaan, mutta en osannut odottaa tälläistä unettomuutta jo raskausaikana. Raskauden alkuvaiheessa kärsin todella pahoista levottomista jaloista, jotka valvottivat aina öisin. Niihin löysin isoimman avun magnesiumista, rautalisästä, nesteytyksestä sekä kylmähoidosta. Jääkylmässä vedessä jalkojen liottaminen oli mm. ihan parasta tai Ice Power -voiteen hyödyntäminen. Myös tukisukista oli jonkin verran apua. Muuten uskon, että kokeilin näiden lisäksi kyllä ihan kaikki poppakonstit mitä vaan internetin syövereistä löysin.

Raskauden keskivaiheessa levottomat jalat vähän helpotti, mutta tilalle tuli heräily ja valvominen. Vessassa on tullut ravattua öisin koko raskauden läpi, mutta yhtäkkiä en enää saanut unen päästä kiinni jos heräsin vessaan. Saatoin valvoa tunteja putkeen ilman tietoakaan unesta. Joskus syöminen yöllä auttoi tähän ja joskus ei. Tämä sama on jatkunut nyt ihan tänne rv30 saakka, mutta nyt myös epämukavuus on lisätty yhdistelmään kasvaneen mahan takia. On super vaikea löytää hyvää nukkumisasentoa, koska olen tottunut nukkumaan suuren osan yöstä myös selälläni, joka ei tunnu enää ollenkaan hyvältä, eikä sitä myöskään suositella. Vauva potkii minut heti hereille jos pyörähdän selälle. Olen taistellut raskaustyynyä vastaan, koska yritän pitää Sveitsi-hankinnat mahdollisimman pieninä ja vähäisinä, jotta muutto takaisin Suomeen olisi helpompaa, mutta kohta varmaan luovutan ja hankin sellaisen jos siitä on apua tähän loppuvaiheeseen ja vaikka imettämiseen myöhemmin.
Myös oma mieli on yllättänyt jo muutamaan otteeseen raskausaikana, mutta siitä haluaisin kirjoittaa ihan oman postauksensa. Olin raskauden alussa todella yllättynyt siitä, miten apaattinen oma olo mm. oli. Olin maailman onnellisin positiivisen tuloksen tekemisestä, mutta melkein koko ensimmäisen kolmanneksen ajan oli oma oloni todella alakuloinen. Ihan, kun kaikki endorfiinit olisivat yhtäkkiä kadonneet kehostani. Jotenkin jopa säikähdin sitä fiilistä, koska tiesin olevani onnellinen, mutta silti mikään ei oikein tuntunut miltään.

Raskauden keskivaiheessa tämä olo kuitenkin onneksi helpotti ja aloin innostumaan raskausajasta ja tulevasta vauvasta ihan eri tavalla. Oli kuitenkin ihan kamalaa tuntea syyllisyyttä siitä, ettei alkuun ollut niin ”fiiliksissä” kun olisi ajatellut. Se vaivasi minua paljon raskauden alkuvaiheessa. Varmasti hormonitoiminnan temppuja, mutta asia josta on mielestäni todella tärkeää myös puhua. Monilla on vastaavia fiiliksiä ehkä koko raskausajan läpi tai silloin kun lapsi tulee maailmaan. Uskon, että raskauden jälkeinen masennus voi alkaa mm. juuri siitä, kun ei yhtäkkiä tunnekaan mitään mitä olisi halunnut tai kuvitellut. Jos synnyttäminen tai oman lapsen näkeminen ensi kertaa ei olekaan mikään maaginen hetki, josta kaikki puhuvat. Tästä syystä yritän olla laittamatta siihen hetkeen ainakaan liikaa odotuksia tai paineita.

Kyselin myös teiltä millaisia oireita, vaivoja ja yllätyksiä raskausaika on tuonut mukanaan, koska kuten sanoin, kaikki raskaudet ja niiden oireet voivat olla niin erilaisia! Pieni vertaistuki ees muutamiin juttuihin on kuitenkin välillä enemmän kuin tarpeen, joten tässä vähän listaa teidän jakamista raskausajan vaivoista ja ylläreistä:

Anemia, harkkasupistukset, hiivatulehdukset, vuotohäiriöt, käsien puutuminen, lihominen, närästys, unettomuus, levottomat jalat, raskaushepatogestoosi, sukkapuikkokivut, liitoskivut, jäätävä väsymys, hikoilu, raskausajan akne, ihon värimuutokset, ihon hilseily, migreenit, päänsäryt, tukkoinen nenä, limainen kurkku, jatkuva nälkä, limakalvojen kuivuminen, mielialan vaihtelut, masentuneisuus, karvojen kasvun lisääntyminen, kaljuuntuminen, rasvoittuvat hiukset, jatkuva virtsaaminen tarve, virtsankarkailu, hengästyminen, hengenahdistus, pyörtyily, nenäverenvuoto, iskias, särkyvät nivelet, suonikohjut, verta vuotavat ikenet, selkäkivut, sydämen rytmihäiriöt, ummetus, peräpukamat, pahoinvointi ja raju jatkuva oksentaminen…

Tätä listaa kun katsoi, niin itselle tuli ainakin sellainen olo, että ei kannata paljoa valittaa. Aika vähällä onneksi päästy jos ruletista omalle kohdalle osui ”vaan” oksentelu, levottomat jalat, unettomuus, mielen muutokset alkuvaiheessa ja nyt lievät alaselkä- sekä liitoskivut. Onhan tässä tosin vielä muutama kuukausi aikaa, joten katsotaan osuuko arpaonni vielä muiden oireiden osilta omalle kohdalle. Se pakko ainakin mainita, että karvojen kasvun kiihtymisen sijaan olen huomannut, että mm. jalkakarvat eivät itsellä kasva juuri lainkaan! Voin olla sheivaamatta nyt viikkoja ihan sileillä säärillä. Varmaan positiivisen sivuoire, mitä oma raskausaika on tuonut tullessaan hehe. 

En ehkä sanoisi, että olen itse ollut niitä keille raskausaika on ollut pelkkää hehkua ja maagista aikaa, mutta en myöskään niitä, keille se olisi ollut todella raskasta. Aika kultaista keskitietä ollaan menty ja monesta asiasta olen äärimmäisen kiitollinen. Esimerkiksi siitä, että raskauden alkuvaiheen jälkeen (kun pahoinvointi ja väsymys oli pahimmillaan) pystyin palaamaan liikunnan sekä lähes normaalin ruokavalioni pariin. Nämä kaksi asiaa ovat jo pitäneet oman oloni paljon tasapainoisempana raskausajan läpi ja se on vaikuttanut myös isosti mieleen. 

8 comments

Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

  • Erika

    Hei! Onnea loppuodotukseen! Itse vastustin raskaustyynyn hankintaa koska ajattelin, että se vie paljon tilaa eikä sitä raskauden jälkeen tule sitten käyttämään. Askartelin vieraspeitosta itselleni raskaustyynyn joka ajoi ihan saman asian! Eli jos sinulla on extra peitto rullaa se kasaan ja ostat sitten Suomessa vasta tyynyn😊itse menin tuolla systeemillä ihan loppuun asti.

    • Kira Kosonen

      kiitos loistavasta vinkistä!! <3

  • Kepa

    Itse olen kärsinyt levottomista jaloista silloin tällöin jo yläasteikäisestä saakka. Nyt raskaana sain kaveriksi vielä pohjekrampit :D en ole itse huomannut apua magnesiumeista yms, niistä huolimatta levottomuutta kuitenkin silloin tällöin esiintyy. Parhaiten auttaa kun mies hieroo levotonta jalkaa, yleensä takareidessä pahin oire. On jo niin tottunut että kun yöllä “säpsäytän” jalkaa niin alkaa automaattinen hieronta :D

    • Kira Kosonen

      hyvä palvelu!! :D <3

  • Nanna

    Aloin muuten tässä (aamumeikatessa) miettimään, kun tosiaan näistä raskausvaivoista saa lukea jos mistä keskustelupalstoilta ja lehdistä jne. Mutta oisko ihanaa vaihtelua lukea siitä, mitä kaikkea ihanaa raskaus on tehnyt omalle kropalle? Mietin tätä siksi, että (tosiaan kun meikkaamassa olen) mun naaman iho ei ole voinut koskaan näin hyvin, kuin nyt raskauden aikana. Mulla oli ennen aina paljon mustapäitä ja finnejä siellä sun täällä. Koko raskauden aikana ei ole ollut yhen yhtä, ja mun kasvojen iho on niiiiiiin smooth. Rakastan tätä! Viikkoja kohta takana siis 20, eli eihän sitä tiedä jos eka puolisko oli kauniin ihon aikaa ja toka sit jotain muuta, toivottavasti ei. :D Lisäksi hyviä puolia on ollut, että mun hiukset on paksun ja kiiltävän näköiset, eikä ne rasvotu laisinkaan niin nopeasti kuin ennen raskautta.

    Eli vaikka täälläkin on jos mitä vaivaa, niin onneksi in plussiakin ;)

    • Kira Kosonen

      No kyllä ehdottomasti pitää puhua ja itsellä myös sama homma mm. ihon kanssa nyt <3 Tuntuu voivan tosi hyvin!

  • Jenni

    Moikka! Mulla raskausajan unettomuuden syyksi paljastui harmikseni vasta loppuraskaudessa anemia. Vasta Hemoglobiinin tiputtua alle 100 suostuivat neuvolassa ottamaan ferritiinin, joka oli tosi surkea (< 3.) söin rautaa koko raskausajan mutta se ei imeytynyt. Onneksi pääsin vielä rautatiputukseen, jonka myötä unet ehtivät korjaantumaan vielä ennen vauvan syntymää. Varmaan raskaus itsessäänkin voi aiheuttaa unettomuutta. Tsemppiä loppuraskauteen!

    • Kira Kosonen

      Joo tätä moni aina epäillyt, mutta täällä tarkastetaan noi kerran kuussa ja aina ollut ihan kunnossa… Itse veikkaan, että ihan vaan hormonitoimintaan liittyy jotenkin, mutta who knows 😅