CATEGORIES
6.4.2020

TERAPEUTTI VASTAA – OSA 2

Mind

Aika antaa jatkoa Terapeutti vastaa -postaukseen, jonka ensimmäisen osan pääset lukemaan tästä. Edellisessä postauksessa paneuduttiin mm. siihen miten pitää huolta parisuhteesta, lasten sekä oman mielen hyvinvoinnista tässä olemassa olevassa tilanteessa. Postauksen toisessa osassa paneudutaan siihen, miten käsitellä yksinoloa, lieventää ahdistusta ja miten pitää postitiivinen mieli tämän kaiken keskellä!

Postauksen kysymykset on laadittu sen pohjalta, mistä aiheista minulle tuli eniten kysymyksiä Instagramiini kun kysyin teiltä "Jos voisit kysyä terapeutilta nyt jotain, niin mitä se olisi?". Kysymyksiin vastasi Outi Glasberg, kuka on ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, filosofian maisteri, yrittäjä sekä isosiskoni Hannan yksi parhaista ystävistä. Aiempaan postaukseen tulleen palautteen myötä mainitsen myös erikseen sen, että lyhytterapeutti/terapeutti ammattinimikkeenä ei ole sama asia, kuin vaikka psykoterapeutti, jolla on Valviran erillinen laillistus. Postauksen vastausten on tarkoitus antaa yleisesti vinkkejä ja vertaistukea olemassa oleva maailmantilanne huomioonottaen.

Kuinka käsitellä yksinäisyyttä ja yksinoloa tällaisessa tilanteessa?

Karanteeniolot alleviivaavat sitä tilaa jossa olet nyt. Jos olet yksin, tunne on varmasti se, että olet LIIAN yksin. Jos olet perheen kanssa, kaipaisit ehkä hetken verran edes omaa rauhaa ja hiljaisuutta. Se kultainen keskitie puuttuu. Yksinäisyys ottaa helposti vallan, ja kun pyörittelee ajatuksia vain oman itsensä kanssa, saattaa alkaa ahdistaa. Sanomattakin on selvää, että kaikki virtuaalisen kanssakäymisen muodot kannattaa ottaa käyttöön ja pitää huolta, että tulisi edes ruudun välityksellä tavattua ystäviä ja perhettä. Mutta jos olet kokenut itsesi yksinäiseksi jo ennen tätä poikkeustilaa, yksinäisyys korostuu nyt entisestään. Et ole tunteen kanssa yksin, vaan yksinäisyys on asia, joka on olemassa poikkeustilasta huolimatta. Voisiko nyt olla hyvä aika miettiä, mitä yksinäisyydelle voisi tehdä? Voit etsiä käsiisi vaikkapa terapeutin, jonka kanssa keskustella yksinäisyyden tunteesta, terapia onnistuu myös virtuaalisesti. 

Miten lievittää ahdistusta?

Tärkeintä on miettiä, mikä juuri minua helpottaa. Tämä on asia, jonka miettimiseen kannattaa ihan oikeasti käyttää aikaa. Jos sinulla on hetki, jolloin ahdistus ei ole vallitsevana tilana päällä, kannattaa tehdä itselle lista pahan hetken varalle. Eli mieti asioita, vaikka ihan pienen pieniä juttuja, jotka ottaa avuksi jos ahdistus tuntuu ottavan vallan. Listalle voi tulla tietenkin niitä perusasioita, kuten soitto ystävälle ja ahdistuksen tunteesta puhuminen, ulkoilu, hikitreeni kotona, meditointi, rauhoittumishetki metsässä... Kirjoita ylös juuri ne asiat, jotka lievittävät sinun ahdistustasi. Kun tunnet ahdistuksen aallon lähestyvän, ota lista esiin ja valitse jokin listan asioista. Ahdistuneella hetkellä emme aina huomaa, mikä meille olisi parasta, vaan saatamme tehdä sellaisia toimintoja jotka myös pahentavat, kuten esimerkiksi alamme googlaamaan asioita, oireitamme, tai lukemaan lisätietoa ja uutisia koronaviruksesta. Nämä ovat omiaan laittamaan huolikierrokset vielä kovemmalle, vaikka tunnetta pitäisi saada ajettua alaspäin. 

Minua myös henkilökohtaisesti vähän helpottaa sellainen ajatus, että ahdistusta ei tarvitse pelätä. Tilannehan ON ahdistava, joten ahdistuksen kokeminen on ihan normaalia. Olennaista on vain löytää niitä keinoja, jolla tunnetta saa ajettua alaspäin, ettei se ota valtaa kokonaan. Siksi olisi tärkeää saada niitä toimintoja ”käden ulottuville”, joilla tietää takuuvarmasti, että omaa oloa saa ainakin vähän kohennettua. Kannattaa käyttää vähän aikaa tällaisen listan luomiselle, siitä voi olla apua ahdistavalla hetkellä. 

Miten käsitellä pelkoa sekä huolta muiden puolesta?

Tämä kysymys on varmasti siellä pelkojemme ytimessä - jos vaikka oma terveydentila ei kohtuuttomasti huolettaisi, niin läheisten sairastuminen on todella pelottava ajatus. 

Tämä ajanjakso tarjoaa mahdollisuuden tutustua pelkoon tunteena. Se on yksi perustunteistamme ilon, surun ja aggression lisäksi, mutta tällaisena aikana pelko on varmasti normaalia enemmän läsnä. Pelko tunteena on aivan luonnollinen tässä tilanteessa, ja sitä ei kannata yrittää painaa väkisin alas. Yritä tutkia pelkoasi ja nimetä pelottavia ajatuksia, etteivät ne velloisi sekavana sotkuna päässäsi. Yritä sanoittaa ja tehdä konkreettisia huomioita, mikä läheisten tilanteessa eniten pelottaa. Kun pelko tulee nähdyksi, sitä vastaan ei tarvitse taistella. Kun pelot on sanoitettu, niitä on ehkä helpompi työstää. Monet peloistamme ovat sellaisia, jotka perustuvat siihen, että elämme mielessämme jossain tulevaisuudessa ja olemme ehkä itse viritelleet jonkin skenaarion johon usein liittyy se kaikkein pelottavin vaihtoehto. Silloin on todella tärkeää tuoda itsensä takaisin tähän hetkeen. Onko tämä huoli totta tällä hetkellä? Onko tässä hetkessä kaikki ihan hyvin? Kaikki toiminnot, joita voit tehdä sen eteen, että et antaisi mielikuvituksen tuottaa pelkoja, kannattaa ottaa käyttöön. 

Miten säilyttää positiivinen mieli ja usko tulevaisuuteen tänä aikana?

Tämä on todella tärkeä ja hieno kysymys! Positiivisen mielen vaikutusta ei voi yhtään väheksyä, vaan uskon, että se on avain siihen, että tästäkin ajasta selvitään. Positiivinen mieli vetää puoleensa positiivisia asioita, ja vaikka tässä hetkessä on ihan hirveän paljon haasteita, tämä sama ajatus pätee silti. Me kaikki tiedämme, miten pahantuulisena kaikki asiat tuntuvat ikävältä, pienetkin asiat ärsyttävät, ja lumipallo lähtee pyörimään kasaten ympärilleen lisää asioita, jotka ruokkivat pahaa mieltä ja ahdistusta. Sama lumipalloajatus pätee onneksi positiivisiin asioihin. Siksi ei voi yhtään väheksyä sen voimaa, jos löytää pienenkin asian josta saa iloa - iloisella ja positiivisella mielellä huomaa lisää hyviä asioita. Positiivisuuden säilyttäminen ja pienten ilojen huomaaminen on tärkeää, ja itseään kannattaa tietoisesti opettaa huomaamaan, mitä kaikkea hyvää tästä tilanteesta voisi löytää. Jos saa sen positiivisen lumipallon pyörimään, sen myötä syntyy myös uskoa ja luottamusta siihen, että kyllä tästä selvitään. 

On myös tärkeää olla tietoinen omista rajoistaan. Jos huomaat selkeitä asioita, jotka uhkaavat hyvää ja positiivista mieltäsi, sinulla on oikeus rajata itsesi sellaisten tilanteiden ulkopuolelle, jossa huomaat kuormittuvasi kohtuuttomasti. Jos olet sellaisessa tilanteessa, että joku ystävä esimerkiksi toistuvasti kaataa huolensa ja pelkonsa juuri sinulle, sinulla on oikeus kertoa, että et pysty nyt juuri vastaanottaa huolilastia. Jos sinulla on ihmissuhteita ilman vastavuoroisuutta, eli mahdollisuutta, jossa sinäkin saat vuorostasi kertoa mikä sinua painaa, sinulla on täysi oikeus vetää itsesi näköiset rajat. Ole siis hereillä oman jaksamisesi kanssa. Kun pidät hyvää huolta itsestäsi, sinulla on mahdollisuus hyvästä voinnista käsin auttaa myös muita. Positiivisuuttakin on helpompi pitää yllä, jos pystyy pitämään oman jaksamisen prioriteettina. 

Miten saada ajatukset johonkin muuhun kiinni?

Ajaudumme helposti tilanteeseen, jossa imemme kaiken mahdollisen informaation vallitsevasta tilanteesta itseemme. Loputon uutisten klikkaaminen ja television uutislähetysten jatkuva seuraaminen ei tee välttämättä hyvää. Ajatuksia on vaikea ohjata toisaalle, jos palautamme ne koko ajan huolestuttavaan aiheeseen. Kannattaa kyseenalaista omaa toimintaa - tarvitseeko minun lukea koko ajan uutisia ja etsiä tietoa? Entä saanko somen kautta iloa vai menenkö ylitilaan kun seuraan kaikkien muiden karenteenikuulumisia?

Jos teet etätöitä kotoa, yritä pyhittää aika työnteolle. Silloin mieli saa levon myös huolista. Yritä löytää päivästä hetkiä, jolloin mieli saisi työstää jotain ihan muuta kuin vallitsevaa tilannetta. Jos ajatukset kiertävät kehää, yritä kirjoittaa huolesi vaikka päiväkirjaan. Samalla ajatukset jäsentyvät, ja niistä on ehkä helpompi päästää irti. Yritä suunnata huomiosi tietoisesti vallitsevaan hetkeen, ja siihen mitä olet tekemässä. Suurin osa huolista tapahtuu päämme sisällä ja ne eivät ole totta. Jos yrität pyrkiä ihan tietoisesti tulemaan tähän hetkeen läsnäolevaksi, saat taukoa huoliajatuksista. Vaikka joudummekin pärjäilemään epätietoisuuden tunteen kanssa, aika usein saamme todeta, että juuri tässä hetkessä kaikki on kuitenkin ihan hyvin.

Outi Glasberg ottaa yksilö- ja parisuhdeterapia-asiakkaita vastaan Suomen Terapiatalon vastaanotolla Helsingin Bulevardilla (tällä hetkellä videoyhteydellä) sekä tekee yritysterapiaa InsideOut Therapy Oy:ssa, jonka osakas sekä perustajajäsen hän on.

Kuvat: Stella Harasek

0 comments

Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*