TERAPEUTTI VASTAA – OSA 1
Mind
Postauksen kysymykset on laadittu sen pohjalta, mistä aiheista minulle tuli eniten kysymyksiä Instagramiini kun kysyin teiltä "Jos voisit kysyä terapeutilta nyt jotain, niin mitä se olisi?". Kysymyksiin vastasi Outi Glasberg, kuka on ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, filosofian maisteri, yrittäjä sekä isosiskoni Hannan yksi parhaista ystävistä. Postaus saa pian jatkoa ja silloin käsitelläänkin kysymyksiä, jotka liittyivät mm. yksinoloon/yksinäisyyteen tässä vallitsevassa tilanteessa.
Kuinka selvittää mielipide-eroja läheisten kanssa tästä tilanteesta?
Tämä vallitseva tilanne on meille jotain täysin uutta, ja nyt jos koskaan vaaditaan huomaavaisuutta toista kohtaan. Tämä tilanne aktivoi eri ihmisissä ihan erilaisia tunteita riippuen elämäntilanteestamme, ja miten kaikki koronavirukseen liittyvä vaikuttaa meistä kunkin arkeen. Toisilla on mennyt koko elämä uusiksi, toimeentulo on vaarassa ja lasten koulu tauolla, esimerkiksi yrittäjät ovat tällaisessa tilanteessa todella koetuksella. Joidenkin ihmisten elämää tämä koskettaa enemmänkin terveyshuolien muodossa ja pelkona läheisten puolesta. Me elämme samaa tilannetta, mutta kovin erilaisista tilanteista käsin. Siksi kaikkein tärkeintä on mielipide-erojenkin keskellä olla tietoinen siitä, että minä en tiedä, millaisia tunteita tämä aktivoi toisessa ihmisessä, vaikka se ihminen olisikin tuttu. Kuuntele, yritä ymmärtää, kerro oma näkökulmasi. Näin vaikeana aikana tarvitaan erityistä ymmärrystä, ja kykyä myös lopettaa mielipide-eroista johtuva väittely. Ota tauko, sulattele kuulemaasi ja palaa keskustelun aiheeseen hetken toisen mielipidettä pureskeltuasi.
Kuinka voin olla parhaiten avuksi ympärilläni oleville ihmisille, jotka ovat enemmän ahdistuneita kuin itse olen?
Kysy läheiseltäsi, että ”haluaisitko jutella”, ”mikä sinua kaikkein eniten huolettaa tässä tilanteessa”, ”onko jotain, mitä voisin tehdä, että saataisiin sun ahdistusta väistymään edes vähän?”. Tällaisilla kysymyksillä pääsee jo aika pitkälle. Ihmiselle on turvallista, kun hän kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Vaikka meillä ei olisi vastauksia - eikä tarvitsekaan olla - niin se että saa puhua ja kertoa huolensa ihmiselle, joka kuuntelee keskeyttämättä, neuvomatta ja arvottamatta, on tosi tärkeää.
Miten pitää huolta parisuhteesta tässä tilanteessa?
Vaikka elämämme on monilta osin odottavassa ja epätietoisessa tilassa, silti elämän tunnepuolen asiat jatkuvat omalla painollaan. Parisuhteen ensihuuma on ensihuumaa, ja aviokriisi on aviokriisi vaikka olemmekin karanteeniolosuhteissa. Tunteita ja ihmissuhteita ei voi laittaa pauselle, pikemminkin ehkä tuntuu että mieli menee ylikierrokselle sen tunteen ja tilan kanssa, joka on meneillään. Avainsana taitaa olla kommunikaatio. Vaikka parisuhteessa elämmekin niin lähellä toista ihmistä, on tärkeää tiedostaa, että tämä tilanne voi aktivoida parisuhteen osapuolissa aivan erilaisia tunteita. Toinen saattaa olla ärtynyt ja tiuskia, vaikka taustalla jyllää oikeasti vain huoli. Toinen osapuoli saattaa vaikka vitsailla tökerön tuntuisesti, ja taustalta löytyy pelkoa joka on helpompi piilottaa huumorin taakse. Sen takia ei pidä olettaa, mitä toinen tuntee. Pitkässäkään parisuhteessa ei kehity ajatustenlukijaksi, joten kysy ja keskustele. Yritä sanoittaa tunteitasi. Silloin voidaan välttyä ainakin turhimmilta riidoilta, jotka perustuvat oletuksiin. Nyt ei ole ehkä mahdollisuutta normaalin asetelman mukaiseen omaan tilaan, joten kommunikaatiolta vaaditaan nyt aika paljon.
Miten motivoida lapsia ja ylläpitää heidän henkistä hyvinvointiaan tässä kaikessa?
Lapset, hyvin pienetkin, aistivat paljon enemmän kuin me aikuiset ymmärrämmekään. He näkevät ja kuulevat meidän reaktiomme ja skannaavat meidän käytöstämme ja tunteita. Lasten henkistä hyvinvointia voi suojella parhaiten siten, että me aikuiset yritämme pitää itsestämme hyvää huolta ja pitää itsemme toimintakykyisinä ja positiivisessa vireessä. Kun yritämme huolehtia siitä, että meillä on rauhallinen olo, lapset saavat siitä osansa. Kaikki vanhemmat tietävät, että jos itsellä on huono päivä, olo on stressaantunut ja kaikki tuntuu menevän pieleen, niin tällaisina päivinä lapsetkin jotenkin kummasti kiukuttelevat ja heittäytyvät hankalaksi. Silloin on itsekin hyvä hengähtää, rauhoittua ja puhallella hetki. Lasten henkiseen hyvinvointiin vaikutamme parhaiten oman tunnelmamme kautta.
Lapsien motivoiminen onnistuu esimerkiksi osallistuttamisen kautta. Aika pienikin lapsi ymmärtää, että tämä tilanne on nyt uusi ja erikoinen. Lapselle voi antaa ikätasoisesti vastuuta vaikka tehtävien kautta, esimerkiksi omille 8- ja 5-vuotiaille lapsilleni olen sanonut, että ”Ei tarvitse pelätä ja murehtia mistään, että aikuiset tekevät hyviä päätöksiä, ja äiti noudattaa tarkasti niitä ohjeita joita annetaan. Teidän lasten tärkein tehtävä olisi nyt se, että käytätte mielikuvitusta ja keksitte kivoja leikkejä, joita täällä kotona voi leikkiä. Ja meidän kaikkien vastuulla on se, että täällä kotona olisi kivaa. Että kaikki yrittää olla erityisen huomaavaisia, että ei tulisi turhia riitoja.” Ja illalla päivän päätteeksi kiitän lapsiani siitä, kun he osasivat niin hienosti toimia.
Yksi tärkeä asia on myös se, että lasta olisi myös syytä suojella liialta uutistulvalta. Sammuta televisio uutisten aikana, jos leikki-ikäiset leikkivät samassa tilassa, yritä suojella teinejä liialta uutistulvalta ja kehota laittamaan kännykkä pois. Kysy lapsilta, että onko heillä jokin erityinen asia, joka tässä tilanteessa huolettaa. Ja yritä keskustella aiheesta rauhoittavasti. Halaa, silitä ja ota syliin isompikin lapsi, mikäli hän antaa.
Miten huolehtia omasta mielenterveydestä pienten lasten kanssa?
Tämä on todella tärkeä kysymys, ja kuten jo vähän viittasinkin tuossa edellisessä vastauksessa, omasta mielenterveydestä huolehtiminen on äärimmäisen tärkeää. Se on samaan aikaan myös lapsesta huolehtimista, sillä lapset aistivat meidän tunnelmamme. Stressaantunut, äreä ja epävakaa vanhempi herättää myös lapsessa turvattomuutta. Tämä tilanne on todella vaikea esimerkiksi yksinhuoltajalle, kun koulut on suljettu ja päiväkoti-ikäisetkin olisi hyvä pitää kotona. Vanhemman oma aika on kutistunut täysin minimiin, ellei jopa olemattomiin koska lastenhoitoapuakaan ei voi pyytää normaaliin tapaan. Nyt on tärkeää huolehtia omasta mielenterveydestä ennen kaikkea armollisuuden kautta. Nyt tarvitaan valtavasti lempeyttä itseä kohtaan. Riittää, kun jaksaa minimin. Kunhan lapsilla on perustarpeet kunnossa, niin ei tarvitse jaksaa extraa.
Some on myös täynnä inspiroiviksi tarkoitettuja vinkkejä, joita tehdä lasten kanssa. Ne ovat kivoja juttuja ja arvokkaita inspiraation lähteitä, mutta voivat myös stressata jos ei ole voimia touhuta kaikkien niiden aktiviteettien parissa, joita meille tarjoillaan - nyt ei ole aika verrata itseään muihin. Jos jossain perheessä on kykyä harrastaa, ja tehdä niitä kodin asioita joihin perusarjessa ei ole aikaa, se ei tarkoita sitä, että sinunkin tarvitsisi aloittaa remonttia, tehdä vaatekaapin suursiivousta ja aloittaa leipomisharrastusta. Jokainen tekee jaksamisensa mukaan, ja se riittää. Yritä miettiä, että mikä juuri sinua helpottaa tässä hetkessä. Ota käyttöön kaikki sellaiset keinot, joiden tiedät toimivan juuri sinulle. Ja pienenä täsmävinkkinä, jos et ole vielä lukenut tai kuunnellut Eckhart Tollen - Läsnäolon voimaa, niin sen sisältämistä vinkeistä ja oivalluksista on nyt hyötyä. Mutta mieti ennen kaikkea itseäsi ja omaa jaksamistasi. Ole armollinen ja kiitä itseäsi päivän päätteeksi siitä, että taas selvittiin yhdestä päivästä ihan tarpeeksi hienosti.
Miten käsitellä epätietoisuuden tunteita ja kuinka pysyä rauhallisena?
Tämä on kyllä haastavaa. Epätietoisuus on niin vallitseva tila tällä hetkellä, että ei ole ihme, että olemme tämän tunteen kanssa hämillämme. Tunteen käsittelyyn voi auttaa se, että yrittää miettiä keinoja, joilla pystyisi olemaan rauhallinen ja menemättä asioiden edelle. Levoton ja lepattava olo johtuu usein siitä, että elämme päämme sisällä tulevassa, ja kun tässä on ilmoilla niin paljon kysymysmerkkejä - huolta miten tervehdenhuoltojärjestelmämme kestää, mitä taloudelliselta kannalta tapahtuu ja lukemattomia muita näkökulmia - niin menemme helposti ihan jumiin ajatustemme kanssa. Yritä miettiä sellaisia keinoja, joilla saisit ajatuksesi tuotua tähän hetkeen, ihan hyvin konkreettisesti tähän hetkeen. Eli "Olenko juuri nyt paikassa, jossa on turvallista? Onko minulla juuri nyt ruokaa jääkaapissa? Onko lapsilla tässä hetkessä kaikki hyvin?" Eli huomion tuominen ihan konkreettisesti tähän hetkeen. Jos mindfulness-harjoitukset ovat sinulle tuttuja, niin niiden hyödyntäminen juuri nyt on todella tärkeää. Voisitko opetella näitä taitoja juuri nyt? Ja mikä tärkeintä, älä jää yksin. Soita ystävälle tai perheenjäsenelle, kerro huolistasi ja yritä elää hetki ja päivä kerrallaan.
Outi Glasberg ottaa yksilö- ja parisuhdeterapia-asiakkaita vastaan Suomen Terapiatalon vastaanotolla Helsingin Bulevardilla (tällä hetkellä videoyhteydellä) sekä tekee yritysterapiaa InsideOut Therapy Oy:ssa, jonka osakas sekä perustajajäsen hän on.
Kuvat: Stella Harasek