INTOHIMONA VAELTAMINEN

Olen aina tykännyt liikkua luonnossa, mutta vasta viime vuosina on innostukseni siihen kasvanut ihan radikaalisesti. Rakkaus vuoria kohtaan syttyi myös isosti tuossa reilu vuosi sitten kun olimme kolleegoideni kanssa täällä työreissulla ja pääsin ensimmäistä kertaa kokemaan Sveitsin upeat vuoristomaisemat sekä vaeltamisen aiheuttaman positiivisen energiavirtauksen kehossani. En unohda sitä koskaan.

Itselleni hyvä fiilis ei tule pelkästään siitä liikkumisesta ja upeista maisemista, vaan myös itse vuorien energiasta. Jotenkin tunnen vuorten päällä aina sen miten keho oikein latautuu. Tunnen miten luonnon voima siirtyy omaan kehooni ja olen taas läsnä. Läsnä kaikessa minua ympäröivässä. Se on ihan mieletön fiilis. Varsinkin vuorten huipulla pääsen jotenkin todella positiiviseen tilaan, jolloin mietin aina mistä olen tällä hetkellä kiitollinen ja mitä haluan tulevaisuudessa vielä saavuttaa. Parasta meditointia, jota voisi toivoa.

Torstain vaellusreitti oli 45 min. ajomatkan päässä Lausannesta ja vaelluspaikan tukikohtana toimi Lac de Taney -järvi, jonka ympäriltä lähtee useampi eri reitti sen ympäröiviä vuoria pitkin. Järvelle itsessään on myös pitkä ja jyrkkä kävelymatka, ellei omista neliveto autoa. Silloin järvelle saakka voi myös ajaa autolla, mutta muussa tapauksessa pelkästään järvelle pääsy on jo aikamoisen treenin takana.

Vaihtoehtoina on siis joko jättää auto alas merkityille parkkipaikoille, kävellä jyrkkää ylämakeä pitkin järvelle (kunnosta riippuen 1/2 -1h matka) ja viettää päivä ihan vaan järven ympärillä tai ajaa nelivetoinen auto ylös järvelle saakka ja lähteä sieltä vaeltamaan vuoristoreittejä pitkin ylöspäin. Me valitsimme tämän tokan vaihtoehdon, koska halusimme ihan vuorten huipulle saakka. Toki voi kävellä myös ylös järvelle ja sieltä vielä ylös vuoren huipulle jos kunto riittää! Itselleni riitti kyllä hyvin 4 tunnin vaellus järveltä ylös vuorille ja takaisin. Poikaystäväni onnistui vielä huijaamaan minut kävelemään koko järven ympäri, jonka seurauksena reitti oli yhteensä melkein 5 tuntia! More then enough I say :D Olin kyllä aivan rikki tämän jälkeen.

Vaikka olin pitkän ja rankan vaelluksen jälkeen ihan rikki, poikki, väsynyt, niin olin todella innoissani siitä, että ylipäätään jaksoin kävellä ylös huipulle saakka ilman ongelmia! Vaikka en treenaa minkään ohjelman tai tavoitteen mukaisesti, niin kyllä huomasi, että jotain tässä on tullut tehtyä. Jopa vähän yllätyin siitä, miten hyvässä kunnossa olen ainakin aerobisessa mielessä. Sain siitä ihan sairaan paljon lisäpuhtia lähteä valloittamaan vaan lisää vuoria. Olin paljon enemmän hajalla esim. vuosi sitten vastaavissa nousuissa.

Täällä huipulla otimme taas hetken meditoinnille, mietimme mitä elämältä haluamme ja sen jälkeen sanoimme kaiken vielä ääneen koska... universumi. Se on kuullut minua täällä aikaisemminkin.