GRINDELWALD JA 3 LÄHEISTÄ NÄHTÄVYYTTÄ

*PR-matkan järjesti Sveitsin turistijärjestö

Sveitsissä ohjelma oli todella tiukka ja kuuteen päivään mahtui kyllä kahden viikon edestä paikkoja ja nähtävyyksiä! Instagram story seuraajatkin menivät kaikki varmaan ihan sekaisin siitä missä oltiin milloinkin (ihan niin kuin mekin), joten ajattelin vähän selkeyttää vuoristo seikkailujen "päätapahtumat" yhteen postaukseen.

Mount Pilatuksen jälkeen matkasimme tosiaan junalla kohti Grindelwaldin ihastuttavaa kaupunkia, jossa majoittauduimme kaksi yötä sympaattisessa Kirchbül hotellissa. Tämä oli tukikohtamme parin päivän ajan ja täältä lähdettiin sitten aina seikkailemaan lähialueen seuduille. Lähialueella tarkoitan tässä tapauksessa nyt 1-3 tunnin junamatkoja. Junilla tuli siis suhattua todella paljon edes takas, mutta se oli itseasiassa oikein ihana tapa matkustaa upeiden maisemien vuoksi. Junassa ehti myös aina vähän hengähtää ja ne matkat tulikin hyödynnettyä enimmäkseen päikkäreiden ottamiseen ja töiden tekoon, koska päivät olivat aina yli 15 tuntisia tällä reissulla. Tämän ansiosta tuli kyllä nähtyä ja koettua NIIIN paljon. Kunnollinen Amazing race Sveitsi tyyliin.

Ensimmäinen päivä alkoi junamatkalla kohti Jungfrajoch - Top of Europe huippua, joka oli 3454 metrin korkeudessa!! Tänne tultiin Grindelwaldista kahdella junalla, joista junan vaihto tapahtui Kleine Scheideggin asemalla. Huipulle ei siis tarvitse kiivetä, vaan se on turistinähtävyys, jonne pääsee suoraan junalla. Paikka kuhisikin aasialaisia turisteja ja pieni paniikki meinasi iskeä sisällä kaikesta siitä väkitungoksesta, mutta onneksi siellä pystyi olemaan myös ulkona ja nauttimaan upeista maisemista! Meidän ryhmärämä iskikin heti aurtinkotuolit riviin ja hengiteltiin siinä hetken aikaa kaikessa rauhassa. Paikka oli sen verran korkealla, että todella monella huippasi päästä ja hengittäminen oli selkeästi jotenkin vaikeampaa. Itse tein mm. sen virheen Julian kanssa, että juostiin junasta vessoille ja siinä meinasi nopeasti lähteä jalat alta. Täällä on siis todella tärkeää ottaa vaan ihan iisisti, jos ei ole tottunut moiseen korkeuteen.

Nautimme Jungfraujochissa myös lounaan Crystal ravintolassa koko konkkaronkan kanssa, jonka jälkee pyörittiin vielä hetki alueella ja lähdimme takaisin alas kohti Kleine Scheideggin asemaa ja Grindelwaldia.

Grindelwaldista jatkoimme samana päivänä matkaa suoraan kohti Interlakenia, joka näytti niin ihanalta pikku kaupungilta! Kaupungin läpi virtasi upea turkoosin värinen joki, joka kruunasi kaupungin upeat maisemat. Kaupungista otimme pienen vuoristojunan Interlakenin huipulle Harder Kulmiin, jossa meille oli järjestetty joogatunti sekä illallinen. Täällä lämpötilat olivat ihan hellelukemissa, joka tuntui ihan hullulta aamun pakkaslukemiin verrattuna. Tuntien sisällä lämpöero nousi siis ainakin parikymmentä astetta ellei enemmänkin. Siinä sai kyllä nopeasti pakata villaneuleet ja kevytuntstikat reppuun.

Joogatunti vuoren huipulla oli minusta todella ihana, mutta illallinen Harder Kulmin huipulla ei kyllä vakuuttanut ketään meidän porukasta. Ruoka oli muutenkin kaikissa näissä vuoristopaikoissa todella raskasta ja yksinkertaista. Lihaa ja perunaa jossain muodossa (yleensä ranskisten). Se oli kyllä todella harmi siihen nähden miten hyvä fiilis oli aina aktiviteettien jälkeen. Itse kaipaan ainakin todella ravintorikasta ja terveellistä ruokaa tukemaan energiatasoja tälläisten päivien jälkeen, mutta se ei ihan täällä vuoristossa onnistunut. Ehkä syynä oli myös vähän nämä turistikohteet. Kylien pikkupaikoissa olisi varmasti löytynyt jotain parempia helmiä, joten suosittelen testaamaan niitä näiden pääkohteiden sijaan.

Seuraava päivä alkoi vaelluksella Bachalpseen huipulle, joka oli aivan Grindelwaldin kyljessä. Tällä kertaa ei tarvinnut siis kulkea junilla yhtään minnekään, vaan kävelimme hotellilta alas Grindelwaldin keskustaan, josta otimme aluksi aamulla kondoolihissin ylös vaelluksen aloituspisteelle. Maisemat olivat täällä suoraan, kuin jostain postikortista! Olin niin onnellinen, että meillä kävi hyvä tuuri sään kanssa näiden valleuksien suhteen, sillä Mount Pilatus tuli koettua lähes kokonaan pelkän sumupilven keskeltä.

Haikki oli todella kevyt ja kivan helppo hyvän kävelyreitin ansiosta ja se kesti ainoastaan noin reilu tunnin verran. Aikamoista nousua siinä kyllä oli osittain, jonka ansiosta hiki kyllä virtasi! Reitin varrella tulee vastaan "Blue jewel" niminen vuoristojärvi, jossa sitten minä, Julia, Henriikka ja Viena päätimme käydä pulahtamassa vaelluksen päätteeksi. Vesi oli varmaan kymmenen asteista, joten todella pikainen pulahdus oli kyseessä. Se teki kyllä niin hyvää ja fiilis jälkeenpäin oli uskomattoman kevyt ja raikas! Niin puhdasta vuoristovettä, jossa olisi mielellään pulikoinut pidempäänkin jos olisi vaan pystynyt.