CATEGORIES
8.4.2018

SOME OFF

Travel

Ihanaa sunnuntai-iltaa jengi! Täällä ollaan takaisin linjoilla ennätyspitkän (4 päivän) postaustauon jälkeen. Syy tähän sekä melkein viikon mittaiseen Instagram hiljaisuuteen on ollut kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että halusin kokeilla reissata yhden kokonaisen viikon ilman sosiaalista mediaa. Halusin nähdä, tuntea, maistaa, haistaa ja kokea KAIKEN koko kehollani ja kaikilla aisteillani ilman kameraani, ilman puhelintani ja ilman ajatusta siitä, että se pitäisi taltioida. 

Älkää ymmärtäkö väärin, rakastan yli kaiken valokuvaamista, kuvankäsittelyä ja kaikkea mitä työhöni kuuluu, mutta olen tämän kuluneen kevään aikana pohtinut todella paljon läsnäolon merkitystä ja huomannut hakevani sitä enemmän ja enemmän ihan kaikkeen mitä teen. Tästä inspiroituneena päätin hetkeksi irtautua normaaleista tavoistani ja kokeilla mitä päässäni ja kehossani tapahtuu, jos en yhtäkkiä teekään sitä mihin olen tottunut. Päätin laskea kamerani alas ja vaan... kokea.

Jäinkin sitten reissun päälle vielä viikoksi yksin Julian lähdettyä kotiin ja lyöttäydyin muutaman suomalaisen ystäväni seuraan Balille (!!!) ja jätin koko somen maailman hetkeksi taakseni. Puhelimeni kamerarullalla oli viikon jälkeen tasan 5 valokuvaa koko reissusta, joista yksi oli tämä upea viimeisen iltani auringonlasku Canggun rannalla. Muuta materiaalia minulla ei ole koko viikosta teille edes oikein jakaa ja se tuntuu minusta nyt täällä Suomessa ihan absurdilta. Varsinkin kun Balilta olisin saanut teille varmasti kymmeniä postauksia tehtyä. Tällä reissulla päätin kuitenkin jättää kamerani ja jopa puhelimeni aina hotellille ja mennä vaan virran mukana. Suunnittelematta tai miettimättä yhtään mitään ja ai että se tuntui hyvältä. Todella oudolta aluksi, mutta hyvältä. 

En pysty vielä oikein edes sanoin kuvailemaan sitä miten merkityksellinen tämä koko päätös reissulleni oli, mutta eiköhän se kaikki pulppua tuleviin postauksiini. Sen verran voin sanoa, että juuri tällä hetkellä oloni on rauhallisempi ja raukeampi, kuin vuosiin. Tekee kyllä ihmeitä olla vaan hetki oman päänsä kanssa ja tuntea läsnäolon voima. ♥

4 comments

Comment

Your email address will not be published.

*

  • Arkeni estetiikkaa

    Itsekin olen miettinyt paljon somen vaikutuksia omaan mieleen. Huomaan, että olo on paljon rauhattomampi kun pitää koko ajan näprätä puhelinta tai olla tavoiteltavissa muka. Sitä ei osaa enää ollakaan ilman puhelinta. Kerran lähdin kauppaan ja unohdin puhelimen kotiin. Olin aluksi ihan, että apua kunnes tajusin kuinka naurettava ajatus. :D Huippua että olet osannut nauttia ilman somea siellä noinkin pitkään <3

    • Kira Kosonen

      Haha tiedän NIIN tunteen.. Ihan hädässä jos puhelin jää vaikka hetkeksi autoon, vaikka oikeasti pitäisi juuri ymmärtää ettei aina pidä ole tavoitettavissa ;) <3

  • Iina

    Mahtavaa! Ja hei-mitä sitä monia kuvia räpsimään, kun saa yhdellä kertaa jo noin upean otoksen ? Hienoa heittäytymistä hetkeen sinun sometaukosi. Voikun itsekin osaisin✌?

    • Kira Kosonen

      Ihana Iina kiitos :) Vaati kyllä aluksi tahdonvoimaa, mutta pian se puhelin onneksi unohtui <3 Paras tunne vähään aikaan!