CATEGORIES
11.5.2016

MICHAEL KORS SUMMER- GIVEAWAY

My Style

Photos by Karoliina / Valoon

*Yhteistyössä Michael Kors & Timanttiset / In collaboration with Michael Kors & Timanttiset

 

BANANA REPUBLIC Jacket

LINDEX Shirt

KIOMI Pants

STEVE MADDEN Shoes

MICHAEL KORS Watch HERE

MICHAEL KORS Jewellery HERE

 

Terveisiä aurinkoisesta ja keväisestä New Yorkista! Ennen kuin päästään pureutumaan tarkemmin matkaani täällä, haluaisin kertoa teille pienen korutarinan.

Olen aina ollut jostain syystä vähän huono käyttämään koruja arjessa. Lähes joka päivä ihastelen kuitenkin muiden päällä erilaisia koruyhdistelmiä. Ne tuovat niin upean viimeistelyn tyyliin kuin tyyliin. Tajusin jokin aika sitten tämän johtuvan varmaankin siitä, että muutaman perintösormuksen lisäksi en edes omista mitään laadukkaampia koruja, jotka säilyisivät upeina jokapäiväisessä käytössä. Olen aina jostain syystä vaan hamstrannut niitä edullisia rihkamakoruja, jotka jäävät sitten muutaman käytön jälkeen unholaan ja laatikoiden pohjalle. Korut ovat kuitenkin niin paljon enemmän kuin pelkkiä kertakäyttöasusteita. Kauniin ulkonäön lisäksi ne voivat kertoa aika paljonkin kantajastaan ja tämän persoonasta. Kuinka monesti olette esimerkiksi itse pohtineet jonkun toisen naisen tarinaa pelkästään tämän kantamien korujen perusteella? 

Korujen takana olevat tarinat ehkä tekevätkin niistä juuri niin erikoisia. Onko kello tai koru ollut lahja joltain rakkaalta, onko se mahdollisesti peritty äidiltä tai isoäidiltä vai onko se ollut esimerkiksi lahja itselle jonkun tietyn merkkipaalun saavuttamisesta. Jokatapauksessa asusteet voivat parhaimmillaan olla todella iso osa kantajan omaa identiteettiä ja historiaa. 

Yksi mieleenpainuvimmista lahjoista, jonka olen saanut, oli juuri Michael Korsin kello. Se oli lahja ystäviltäni ja juuri siksi niin kovin erikoinen. Se muistutti minua aina ystävyydestä, luottamuksesta ja rehellisyydestä. Asioista, jotka ovat osa minua ja omaa identiteettiäni. Todella harmillisesti hävitin tämän kellon jotain vuosia sitten, enkä sen tilalle oikein koskaan päätynyt hankkimaan mitään vastaavaa. Siivosin kaappejani syksyllä (kaikesta rihkamasta) ja kello palautui vahvasti mieleeni, siksi oli jotenkin todella erikoista, että heti seuraavalla viikolla sain yhteistyötarjouksen juuri Michael Kors brändiltä. Otin sen eräänlaisena merkkinä.

Onkin siksi todella iso ilo ja kunnia esitellä teille tämän upean brändin kesäkokoelman uutuuksia näiden asukuvien ja yhteistyön muodossa. Sanomattakin selvää, että valikoimasta erityisesti kellot pomppivat silmilleni ja uudeksi kellokseni valikoituikin tämä valkoinen Slim Runway malli, joka näkyy kuvissa kahdessa eri värissä. Se on juuri omaan makuuni tarpeeksi pelkistetty ja yksinkertainen jokapäiväistä käyttöä ajatellen. Vaikka se ei ole ystäviltäni saatu lahja, niin se on silti osa tätä kellotarinaa, joka minua aina heistä muistuttaa. Sehän on juuri se korun tai kellon kaunein puoli.

 ARVONTA

Kerro minulle, mikä koru tai kello on ollut juuri sinulle merkityksellinen ja osallistut kuvissa näkyvän vaaleansinisen Michael Kors Slim Runway kellon arvontaan. Palkinnon arvo on 229,00€. Osallistumisaika arvonnassa on 20.5.2016 saakka. Onnea arvontaan ja kauniita koruhetkiä kaikille!

Voit myös tutustua laajemmin Michael Korsin kello- ja koruvalikoimaan Timanttisten sivuilla tästä.

 

//My personal style has always been quite different. Even though I like edgy and rough vibes, my taste in jewelry has always been quite minimalistic. I usually don't even wear that much jewelry in my casual looks, but this has become a thing I really want to work on. I also know that I need to find more pieces that are my style and have great quality, so that they actually stay beautiful in every day use. I have way too many cheap pieces that I've worn maybe once or twice. They are always just left at the bottom of the drawer. 

Jewelry should be about so much more than just disposable pieces. Jewelry can tell us about the personality of the owner and who they are. It's actually quite funny what you can tell about a person by their accessories don't you think?

I also love the stories and meanings behind special pieces. Has a beautiful piece of jewelry or a watch been a gift from a loved one, or has it maybe been inherited from someone special.

One of my most memorable gifts was actually a Michael Kors watch I got from my friends when I was younger. It stand for the trust, love and respect we have for each other. That made it special to me. I was so sad when I lost that watch a few years ago. I still don't know if it got stolen or did I misplace it, but one day it was just gone. 

I was cleaning my closets during the fall and by going through all the "disposable" jewelry I started thinking about this watch and how I never actually replaced it. Than a week after I got an email if I wanted to collaborate with Micheal Kors. I took it as a sign. 

For this reason I'm truly happy and honored to be part of the Michael Kors accessories campaign for the upcoming summer. You can see some of their beautiful pieces here in these outfit pictures. You might already guess that it was finally time to replace that MK watch that went missing. My choice was this gorgeous Slim Runway watch in white, that will be perfect in my every day looks and I know it will stay beautiful for years to come. It might not be THE watch my friends gave me, but it's still part of the story of the watch and reminds me of them every day. And thats the most beautiful part of jewellery.

GIVEAWAY

Tell me what piece of jewellery or a watch has has a special meninng to you and you can win this new Michael Kors Slim Runway watch (229,0o€) in baby blue seen in the pictures. The contest will end 20.5.2016 and I will contact the winner personally. Email is required in the comment box. //

219 comments

Comment

Your email address will not be published.

*

  • Henna

    Rippiristi on kulkenut kaulassani kaikki nämä vuodet. Mutta merkityksellisin taitaa olla kuitenkin vihkisormukseni.

  • SAMP

    Teettämäni kaunis hopeaketju, jossa on kaikkien lasteni nimikirjainlaatat ja pieni hopeinen tähti.

  • Meri

    Nimiriipus, jollaisen kaikki kaveriporukassamme ostivat itselleen yläasteella. Vieläkin porukkamme on kasassa, vaikka on menty naimisiin, muutettu ympäri maailmaa, saatu vauvoja, opiskeltu ammatit ja muuta ?

  • Mini

    Itsekin olen vähän huono käyttämään koruja. Käytössä oikeastaan aina ainoastaan mieheltäni saadut timanttikorvakorut (ja tietty vihki- ja kihlasormus), mutta ehkä merkityksellisin on kuitenkin kaunis helmiriipus, jonka sain tätini menehdyttyä muutamia vuosia sitten. En juurikaan sitä käytä, mutta aina korurasian avatessani muistot palaavat mieleen, kun korua katselen <3

  • SaraJasmin

    Kiitos paljon tästä postauksesta, koska se toi mieleen yhden korun, jota aikanaan pidin joka päivä, mutta sitten jostain syystä se jäi. Sain kummitädiltäni 12 vuotis lahjaksi kavelan sydän kaulakorun, se on todella hieno ja olin siitä silloin tosi ylpeä. Pitääpä ottaa koru taas käyttöön!

  • Mayah

    Kastajaislahjaksi saamani Kalevalan sydänriipus joka on ajaton ja kaunis koru joka on kulkenut mukana koko elämänpolun

  • Sanna

    Eletään vuotta 2009 (!!!). Minä ja paras ystäväni ollaan tahoillamme työharjoittelussa ja vaihdossa. Minä Ottawassa harjoittelemassa töiden tekoa ja hän Pariisissa erasmuslaisena. Saan seikkailuni päätteeksi läksiäislahjaksi hopeisen inukshuk-korun. Inukshuk on Kanadan inuiittien “kiviukko”, joka takoittaa mm. että valitsemasi polku on oikea. Ihastuin kovasti tähän kivityyppiin ja sen sanomaan, joten ostin sellaisen myös bestikselleni. Hän taas oli ostanut itselleen pienen Eiffeltornin kaulaansa ja minulle samanlaisen. Asumme tällä hetkellä eri maissa, mutta muistutuksena molemmilla samanlaiset kaulakorut, sellaiset aikuisten naisten bestis-korut <3.

  • Roosa

    Kaikkein tärkein koru on isäni minulle antama,hänen aikoinaan maasta löytämä litteäksi tallautunut hopeasormus. Kultasepällä sormus osoittautuikin kalevalasormukseksi ja se palautettiim siellä takaisin alkuperäiseen muotoonsa ja hohtoonsa :)

  • Liisa

    Itselle merkityksellisin koru on ehdottomasti ylioppilaslahjaksi saatu sormus jossa on yhteenjuotettuna isoäitini ja jo edesmenneen isoisäni vihkisormukset. Käytän sormusta aina ja muutaman kerran kun se on ollut hukassa, on aina jäänyt muutama sydämenlyönti välistä.

  • Marjukka

    Rakkain koru on nuorena äidiltäni saatu kultainen M-kirjain, joka roikkuu kaulassani joka päivä.

  • Julia

    Mulle ikimuistoinen koru on ollut pitkä riipuskaulakoru, jossa on turkoosi iso kivi, jonka ostin itselle luokkaretkellä Tukholmaan. Reissu oli huippu ja sen kruunasi edullinen mutta niin kaunis korulöytö. Se muistuttaa minua aina siitä matkasta ja koru onkin ollut ahkerassa käytössä.

  • Lisabel

    Minulle kaikkein rakkain koru on vanhemmiltani 18-vuotislahjaksi saamani suvussa kulkenut kultainen rannerengas. Vaikka monia muitakin kauniita koruja omistan, niin tällä korulla on vain yksinkertaisesti kaikkein eniten tunnearvoa <3

  • Mai

    Tärkein minulle on ollut rippilahjaksi saamani taskukello vai miksikäs niitä kutsutaan. Kello on sellainen että sen saa kaulaan roikkumaan tai johonkin taskuun niin kuin hienoilla herroilla! :–D harvemmin siitä katson kellonaikaa kiitos puhelimen, mutta se on myös upea koru:)

  • Salla

    Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, niin eniten muistoja herättävä koruni on sydänriipus, jonka sain 19-vuotislahjaksi poikakaveriltani 7 vuotta sitten. Jossain vaiheessa se meni kuitenkin rikki, ja jäi lojumaan korulaatikon uumeniin… En ole vielä saanut sitä korjautettua, (eikä se kyllä enää ole minun tyyliseni koru) mutta eihän sitä nyt poiskaan voi heittää!

  • SuviO

    Yksi tärkeimmistä koruista vihki- ja kihlasormusten lisäksi, on sormus, jonka mieheni antoi minulle ensimmäisen lapsemme synnyttyä. Sormusta koristaa vaaleanpunainen safiiri merkkinä tyttölapsesta ja sormukseen on kaiverrettu tyttäreni nimi ja syntymäpäivä. Nykyisin sormukseen on lisätty myös vaaleansininen kivi. ❤️

  • Jenny

    Merkityksellisin koru minulle on ristiäislahjaksi annettu kultainen sydän , joka tietenkin on juuri kadonnut ! Koru on ollu myös aijemmin kerran kadoksissa , luulin jättäneeni sen kuntosalin kaappin ja itku silmässä sitä etsittiin ympäriinsä. Koru kuitenkin löytyi sattumalta noin vuoden kuluttua tästä pyykkikoneen nukkasiivilästä :DD Onneksi oli laadukasta tavaraa , koska vuodenkaan pesun jälkeen ei ollut mennyt miksikään !
    Nyt vaan odottelen ja toivon sormet ristissä että rakas koru ilmaantuisi takaisin luokseni <3

  • Tiinab

    Ihan ehdottomasti vihkisormukseni, joka on ollut sormessani jo 7-v (!) Se on kaunis ja muistuttaa siitä tärkeimmästä..Rakkaudesta :)

  • Romikatarina

    Mummuni ylioppilaslahjaksi ostama Korsin kello, johon on kaiverrettu valmistumispäivämäärä. Se muistuttaa minua siitä kuinka paljon töitä tein arvosanojeni eteen, joiden avulla pääsin kouluun ja tähän elämään joka minulla nykyään on (:

  • TiinaT

    Tietysti sormukset, jotka sain rakkaaltani liittomme sinetöintipäivänä. Mummiltani, joka on varmasti vaikuttanut elämääni eniten omalla elämänasenteellaan (kaikkein tärkeintä, aina, on rakkaus) saamani korut: medaljonki, jossa mummini ja vaarini nuoruuskuva, mummini vuosia käyttämät helmikorvanapit sekä yo-lahjaksi häneltä saamani rubiinikukka-riipus ja -sormus. Lisäksi timanttisydän-riipus, jonka sain rakkaaltani rakkautemme ensipäivinä.

  • jennii

    Hassua kyllä, mutta sain jouluna poikaystävältäni lahjaksi juurikin Michael Korsin hopeisen sydänriipuksen. Hän oli painanut mieleensä, että olin joskus ohimennen maininnut pitäväni kyseisestä merkistä. En käytä koruja, mutta tämä kaulakoru on ollut kaulassani siitä asti. Työskentelen päiväkodissa ja monet kerrat pienet sormet ovat ihastelleet koruani ja joka kerta se saa hymyn huulilleni kun kerron, että olen korun saanut lahjaksi itselleni maailman tärkeimmältä henkilöltä<3

  • Laura

    Käyttämieni korujen määrä on vähentynyt vuosien saatossa ja nykyään olenkin melkoinen minimalisti. Tärkein ja rakkain koruni onkin vihkisormukseni, jonka mieheni osti minulle ihan itse, ilman että olisin etukäteen käynyt katsomassa tai valitsemassa mitään. Ja hyvän sormuksen ostikin; sormus on valkokultaa, siinä on edessä muutama “viilto” ja näyttää siltä, että sormuksia on useita. Lisäksi siinä on pieni timantti. Sormus oli minulle aluksi liian iso, mutta sitä pienennettin.

  • Suvi

    Mun asuntoon murtauduttiin muutama vuosi sitten, kaikki koruni, joilla on enemmän tunne kuin rahallista arvoa (rippilahjakorut, valmistujaislahjakorut, synttärilahjakorut) varastettiin. Tapahtuneen jälkeen äitini antoi minulle kihlasormuksensa. Tämä on nykyisistä koruistani melkein ainoa, jolla on muutakin kuin kauneudellista arvoa.

  • J.

    Tärkeitä niin arki- kuin juhlakorujakin on paljon, mutta ehkä rakkain on äitini 16 vuotiaana silloiselta poikaystävältä saatu sormus. On päivittäisessä käytössä ja aivan meikäläisen tyylinen!

  • Tiia

    Rakkain koruni on ehdottomasti mummoltani saatu sormus, jonka hän on saanut edesmenneeltä papaltani. En koskaan ehtinyt pappaani tavata, joten näin tunnen saaneeni hänestä jonkin konkreettisen osan, jota kannan mukanani joka päivä. Geenieni lisäksi tietysti. ;)

  • Anu

    Kyllä se on panttilainaamosta itselle ostettu vähän liian posh timanttisydän -riipus:) Because I love me;)

  • Marika

    Rippilahjaksi saatu kultainen sormus, jossa on kaunis helmi. Tämä sormus on vaarini aikoinaan ostanut mummilleni. Sormus on siitä asti ollut aina päivittäisessä käytössä.

  • Anna T

    Mulle on tärkein varmaankin 1-vuotislahjaksi saamani kultainen sydänriipus, jonka sain kummisedältä. Hän käy joka viikko mun isovanhemmilla, ja mahdollistaa sen että he voivat asua kotona. Koru muistuttaa suurisydämisistä ihmisistä <3

  • Vivian

    Olen myös itse huono käyttämään koruja, vaikka haluaisin osata käyttää niitä enemmän. Kihla-ja vihkisormus on eniten käytössä.
    Totesin äidilleni joskus, jos poikaystäväni päättää kysyä minkä sormuksen hän ostaisi kihlasormukseksi, haluaisin Lapponian Lapinkihla Virva sormuksen. Sain kuin sainkin sormuksen sormeeni alkusyksystä 2007. Naimisiin menimme vuotta myöhemmin ja valitsin Lapponialta itselleni mieluisan vihkisormuksen, jossa oli kolme timanttia (elämäni kolme miestä: mieheni ja kaksi poikaani). Syksyllä olemme oleet naimisissa jo 8 vuotta.

  • Kati

    Minulla on kolme tärkeää sormusta; vihkisormukseni, lapseni isän ostama timattisormus kun lapsemme syntyi ja jo edesmenneeltä mummoltani perimäni kaunis pieni timanttisormus.

  • Anni

    Tärkein koruni on pappani vanha vihkisormus, jonka olen saanut isoäidiltäni. En koskaan ehtinyt tapaamaan pappaani, joten sormus tuntuu siksi sitäkin tärkeämmältä.

  • Aura

    Vaikea nimetä vain yhtä, joten tässä pikku litania: 15v synttäri lahja vanhemmiltani, juurikin MK kultainen kello; ylioppilaslahjaksi saamani kultainen kaulakoru, vanhemmilta myös; mieheltä saadut Swarovskin korvakorut ja pikkusiskoni antama täysi rihkamarannekoru, mutta eniten näissä lämmittääkin se ajatus mikä sieltä lahjan takaa löytyy. <3

  • Mira

    Tärkein koruni on avopuolisoltani saatu sormus, joka on hukkunutkin jo muutamaan otteeseen, mutta aina onneksi löytänyt tiensä takaisin omistajalleen.

  • Eeva

    Kyllä tärkein taitaa olla vihkisormus ja kihlasormus.

  • SusannaS.

    Vihkisormus, se on aina sormessa.

  • Teija

    Kaulakoru, jossa on lasteni nimet!

  • helkky

    Kyllä tärkein koruni on vihkisormus, joka on mukana päivittäin. Se oli onnistunut valinta, koska ilahduttaa vielä 13 vuoden jälkeenkin päivittäin sormessa myös kauneudellaan, mutta myös merkityksen kautta <3
    Kiitos mahdollisuudesta voittaa, kello näyttää kivalta kesäkellolta.

  • ErikaS

    Vihkisormus on jatkuvasti sormessani ja siksi tärkein.

  • Katariina

    Tärkein koruni on varmaankin oma rippiristini, jota pidän päivittäin kaulassani. Joskus koru on tarkoituksella esillä ja osana asukokonaisuutta, joskus vain piilossa vaatteiden alla. Kliseistä tai ei, mutta tuntuu kuin koru olisi kasvanut osaksi minua, enkä lähde minnekään ilman sitä!

  • Aino

    Mummoltani saatu rihkamasormus, joka jätti hirveän vihreän jäljen sormeen mutta kaikessa kuluneisuudessaan oli niin suloinen sydämineen. Sittenpä se kerran tipahti sormestani junaseisakkeella, kuulin kilahduksen mutta sormusta ei enää näkynyt :( Siitä olen toki onnekas, että vaikkei sormus enää olekaan muistuttamassa mummosta joka päivä, voin aina kotikaupungissani käydessäni mennä mummolaan.:)

  • NiinaK

    Edesmenneen mummini vihkisormus <3

  • Satu

    Tärkein kello on ehdottomasti Kors, jonka olen saanut puolisolta lahjaksi. Kaunis, ajaton ja kauan haikailtu kello. Muistuttaa lämpimästi myös antajastaan. :)

  • AnnaE

    Vihki- ja kihlasormus sekä kalevalakorut, jotka ostin häihini. Koruja on kiva ostaa, esim matkoilta tai jotain erityistä tilaisuutta varten, joilloin ne muistuttavat jostain mukavasta hetkestä elämässä.

  • Miia

    Tärkein kelloni on Daniel Wellingtonin klassikko, jonka olen saanut poikaystävältäni lahjaksi ensimmäisenä vuosipäivänä. Klisee tai ei, niin kelloon liittyy aina sen hetken oma erityinen fiiliksensä ja se saa minut aina hyvälle fiilikselle!

  • TinttiS

    Yksi rakkaimmista koruistani on Kalevalan hopeinen perintösormus. Mummini on saanut sen ensimmäisen kerran 16-vuotiaani, oma äitini peri sen sitten itselleen 16-vuotiaana ja minä onnekas perin sen reilut kymmenen vuotta sitten, myöskin 16-vuotiaana. En nyt muista millään sormuksen nimeä, mutta Kalevalan se on ja siitä roikkuu sellainen pieni sydän. Sormuksen sisäpuolelta löytyy kaikkien kolmen käyttäjän nimet ja vuodet, jolloin sormus on vaihtanut omistajaa. Siinä on pieni halkeama, jota ei korusepän mukaan ainakaan vielä kannata korjata. Jokunen vuosi sitten yhdessä konsertissa minä menin hukkaamaan sydämen, se siis irtosi siitä ja jäljelle jäi vain lenkki. Harmitus oli ihan valtaisa! Isäni käytti sormuksen Kalevalan tehtaalla ja sen sijaan, että sormukseen olisi laitettu uusi roikkuva sydän, lenkki irrotettiin ja sormuksen keskus hiottiin. Lopputuloksesta tuli todella hieno ja näin sormuksesta itsestään uniikki – ehkä jopa helpompikäyttöisempi, sillä talvella oli aina hankaluuksia roikkuvan sydämen ja käsineiden yhteensovittamisella. Toivon, että voin joskus tulevaisuudessa itse jatkaa sormuksen tarinaa ja “periyttämistä”.

  • Emmi

    Pieni kultainen sydänriipus, jonka olen saanut isovanhemmiltani kastepäiväni. Äitini antoi korun minulle muutama vuosi sitten enkä edes tiennyt sen olemassaolosta. Nyt se on päässyt käyttöön. :)

  • Mankka

    Kyllä se kihla- ja vihkisormus taitavat olla ne tärkeimmät korut ja sormessa siis joka päivä.

  • Milja

    Tärkein koru minulle on ylioppilaslahjaksi saamani lumikukka-kaulakoru. Koru muistuttaa minua onnellisista hetkistä perheeni parissa ennen itsenäistymistä. Tämän jälkeen sarja on täydentynyt poikaystävältäni saamilla korvakoruilla ja sormukselle, mikä lisää korusarjan tärkeyttä. :)

  • Jenny

    Kihlasormus. Se on hukkunut ja heitetty pois niin monta kertaa näiden kymmenen vuoden aikana, mutta silti se on sitkeästi palannut vasempaan nimettömääni kerta toisensa jälkeen. Ensi kesänä se saa vihdoin kaveriksi vihkisormuksen <3

  • Lotta

    Rakkain ja kaunein korusi on Vanhempieni kihlasormus, jonka sain rippilahjaksi ja on ollut siitä lähtien sormessa. Kultaa ja sopivasti timantteja ja kaunis itseäni koskettava tarina, mitä muuta korulta voi toivoa:)

  • Julli

    vaikka hirveesti en koruja käytä, rippiristini on roikkunut kaulassa siitä lähtien kun sen sain! Ja hassuinta on kun se tuntuu vain parin vuoden takaiselta lahjalta, mutta oikeasti ollut jo lähemmäs 5-6 vuotta kaulassa.
    Kelloa olen jo kauan katsonut, joten kiva lahja olisi! :-)

  • Eve

    Vaikka Nomination-korut eivät enää oikein omaa silmää miellytä, on paloista koottava Nomination-rannekoruni silti yksi merkityksellisimmistä koruistani. Paloja siinä on paljon ja jokaisella niistä on ollut aikoinaan jokin merkitys, oli se sitten joltain tärkeältä ihmiseltä saatu tai matkamuisto ikimuistoiselta matkalta.

  • viiviK

    Rakkaalta toisena meidän vuosipäivänä saatu kultainen kaulakoru on minulle tärkein. Koru muistuttaa kirsikoita, kirsikkoina on kaksi helmeä ja lehtinä kaksi pientä timanttia. Muruni osti sen minulle koska tuolloin teininä rakastin kirsikoita ja hän tuhlasi melkein koko kesätyöpalkkansa minun lahjaan. Kyyneleet silmissä otin lahjan vastaan ja siitä asti korulla on minulle ollut suuri merkitys <3

  • Matilda

    Rakkain koruni on hopeinen risti, jonka sain vaariltani ripille päästyäni. Koru oli ollut ihanan mummini, joka oli kuollut edellisenä vuonna, tärkein koru. Mummini oli ostanut korun Islannista ja sen jälkeen pitänyt sitä aina mukanaan kaikkialla. Sillä on siis minulle suunnaton tunnearvo ja muistuttaa rakkaasta mummistani <3

  • Elina

    Sain äidiltäni vanhan sormuksen, se näyttää ihan kilpikonnankuorelta :) monet ovat ihastelleetkin. Rahallista arvoa sillä ei juurikaan ole, mutta koru on niin persoonallinen ja tietysti rakkaalta äidiltä saatu, niin siksi minulle tärkeä.

  • Erika

    Sain 5 vuotta sitten joululahjaksi isovanhemmiltani hopeisen sormuksen vaaleanpunaisella timantilla ja silloin sormus oli vielä liian iso sormeeni. 2 vuotta sitten huomasin, että sormushan sopii sormeeni nyt täydellisesti ja olen siitä lähtien käyttänyt sitä joka ikinen päivä.

  • M

    Olen teettänyt valmiiksi vihkisormuksen tulevia häitä varten. Sormuksessa on viisi timanttia,kaksi kuolleen äitini sormuksesta ja loput omista vanhoista sormuksistani. Siksi sormus tärkeä minulle.

  • Jenny

    Kun olin pieni, äitini kantoi kaulansa ympärillä kultaista ketjua jossa roikkui kaksi pientä riipusta, elefantti ja delfiini. Nämä olivat hänen lempieläimiään koska ovat vaikuttavia, viisaita ja upeita eläimiä. Täyttäessäni 18 vuotta sain syntymäpäivälahjaksi kaulaketjun – ja tuon saman delfiiniriipuksen jota äitini oli kantanut niin kauan kuin vain muistin. Äitini kertoi riipuksen tuovan onnea ja suojelevan minua, sillä niin se oli tehnyt koko elämäni. Delfiini oli aina edustanut minua ja elefantti siskoani. “Ostin riipuksen kun sain tietää että odotan sinua, ja olit suurinpiirtein saman kokoinen kuin tuo koru.” Riipus on minulle yhtä kuin äidin rakkaus.

  • Ruusu

    Sain äidiltäni hänen kihlasormuksensa, joka on todella makee elefantti-sinettisormus.

  • Eija

    Vihkisormukseni, joka on muokattu äitini vanhasta vihkisormuksesta

  • Ellla

    Kello, se ei ollut kallis mutta tavattoman kaunis!

  • Marja porkka

    Toki oma vihkisormus, mutta myös äidin vanha medaljonki.

  • Idu

    Olin 18-vuotiaana selkäleikkauksessa ja vaikka kyse ei ollut mistään kovin vakavasta, vietin pitkän toipumisajan sairaalassa. Siellä ollessani opin arvostamaan täysin eri tavalla läheisiäni ja heidän huomaavaisuuttaan. Toki oli paljon aikaa ajatella myös muuta – arjen tärkeimpiä asioita, ihmisiä ja elämää sekä sitä, millaista olisi jos heidän tai minun terveyteni tulisi siihen esteeksi. Muistan vielä näin viiden vuoden jälkeenkin monet aamun, yön tai aamuyön pimeät hetket jolloin en saanut unta ja kävin mielessäni läpi siihen astista elämääni, välillä itkien, välillä nauraen.

    Voin kirkkaasti määrittää hetken, jolloin päätin, että haluan hemmotella lähimmäisiäni useammin ja pyrkiä yllättämään heitä pienillä teoilla, sanoilla ja lahjoilla aina, kun siihen on mahdollisuus. Samassa hetkessä kirjoitin jokaiselle minua sairaalaan moikkaamaan tulleelle kirjeen (yhtä poikaa lukuunottamatta, hän oli liian söpö ja minä liian ihastunut – sehän olisi ollut noloa). Päätin myös, että haluan ostaa äidilleni lahjaksi Kalevalan sormuksen, johon kaiverrutan sen hetkisen vuoden. Kiitokseksi siitä, että hän on ollut tukenani koko ajan.

    Kävikin niin, että sormus oli liian pieni, mutta koska se oli jo kaiverrettu, palautusmahdollisuutta ei ollut. Tilattuani äidilleni isomman sormuksen samoilla kaiverruksilla testasin vanhaa omaan sormeeni. Ja sehän sopi kuin olisi siihen tarkoitettu! Everything happens for a reason, selvästikin. Nyt meillä on rakkaat samiskorut molemmilla muistuttamassa kahdesta elämän tärkeimmästä asiasta, rakkaudesta ja läheisistä.

  • Manna

    Rannekoru, jonka sain hoitajaltani aivan pienenä. Pidin korua aina. Hopeinen nallekoru tippui läheiseen metsään koulun retkellä (voi sitä surua ja itkua!!). Se löytyi vielä myöhemmin, kun marjanpoimija löysi ja toimitti sen koululle.

  • SuskiS

    Tärkein ja rakkain koruni on mieheni antama uniikkisormus, jonka hän on suunnitellut kultasepän kanssa. Siinä on kolme kiveä, joista kukin kuvaa yhtä kolmesta lapsestamme värillään ja muodollaan. Se on kaunis ja niin täynnä tunnetta, ja on aina kädessäni.

  • Helssu

    Isomummolta peritty kultainen yksinkertainen kaulakoru ja samaa sarjaa äidiltä saatu rannekoru, jonka hän on saanut edellämainitulta isomummolta joskus lahjaksi. Itse käytän rannekelloa jatkuvasti, kellot on korujani.

  • Henna

    Kristiina-kaulakoru Lumoava mallistosta, aviomieheltä saatu :)

  • Johanna

    Pienenä lapsena mulla oli pieni kultasydän kaulaketjussa. Äidillä ja isälläkin oli samankaltaiset kultasydämet ja kun äitini kuoli kun olin 11 v. sain isän ja äidin sydämet ja yhdistin kaikki kolme laittamalla ne samalle ketjulle. Kuten usein käy kun jotain erityisen rakas on niin jonnekin hukkasin kaikki kolme. Mutta ikuisesti muistan miten tärkeä merkitys niillä oli juuri silloin.

  • Julia R.

    Tärkein koru minulle on äidin antama valko-/keltakulta-rannekoru, jonka sain 20-vuotis synttärilahjaksi. Se on siro koru ja tykkään käyttää sitä isojen kellojen kanssa yhdessä.

  • Linda

    Nomination rannekoru on merkityksellisin :) Olen saanut siihen paljon paloja lahjaksi, jotka muistuttavat minua tärkeistä asioista <3

  • Hanni

    Tärkein ja rakkain koruni on rippiristini. Se on siro valkokuktainen pieni risti jossa on keskellä muutama timangi. Koru löytyykin kaulastan yötä päivää, juhlissa ja lenkillä.

  • Jnita

    Ruusukultainen Hilfigerin rannekello on minulle rakkain! Se oli ensimmäinen joululahja mieheltäni.

  • Iiris

    Merkityksellisin koru itselleni on Thomas Sabon helyrannekoru, johon olin saanut ja itse hakkinut roikkuvia symboleita kuvaamaan merkittäviä elämän tapahtumia ja tunteita. Se oli minulla vuosia ranteessa päivittäin kunnes nyt ikäväkseni se on keväällä kadonnut kuin tuhka tuuleen ja edelleen suren aamuisin sitä kun en korua ranteeseen löydä :/ poikaystävä ehdotti uuden ostamista mutta eihän se enää sama ole!

  • Niina

    Ostin 12 vuotta sitten minulle ja parhaalle ystävälleni pienet riipukset kun kirjoitimme ylioppilaiksi, tai silloin kun ystäväni kirjoitti minä kirjoitin vuotta myöhemmin. Tiesin, että siinä vaiheessa tiemme eroavat kun hän lähtee jatko-opintoihinsa ja minä jään vielä päättämään lukiotani. Eivät ne olleet kovin ihmeelliset, eikä kalliit. Hukkasin omani jossain siellä aikuisuuden kynnyksellä eikä samanlaista enää ollut saatavilla. Ihana rakas ystäväni pitää omaansa edelleen kaulassaan. Lämmin onnen tunne kulkee aina lävitseni kun nään korun hänen kaulassaan. Ja vaikka omani on ollut kadoksissa jo vuosia, on tuo koru ystäväni kaulassa minulle se merkityksellisin.

  • Laura

    Yhtä korua on vaikea nostaa muiden yläpuolelle, sanoisin että kaikki äidin tai isoäidin vanhat korut ovat erittäin rakkaita. En malta odottaa, että pääsen joskus tulevaisuudessa antamaan näitä eteenpäin omille lapsille ja lapsenlapsille.

  • Riikka

    Ehdottomasti minulle tärkein koru on rippipäivänä vanhemmiltani saama Kalevalan enkelinsiivet rannekoru. Se jotenkin muistuttaa aina minua siitä, että vanhemmat ovat aina täällä juuri minua varten ja ovat aina tukena ja turvana. Vanhemmat <3

  • Alena Kaartinen

    Kun muutama vuosi sitten aloin miettimään mitä jättäisin tyttärelleni perintönä, niin aloin panostamaan kultakoruihin. Ensimmäinen tämän ajatuksen hankkimana koruna ovat olleet safiirikorvakorut, olen aina halunut sellaiset ja nyt oli niille myös ajateltu tulevaisuuskin:) Tämän perintö ajatuksen on saanut siskosi Hannan perintösormulsesta tehdyn postauksen myötä:) minusta oli sydäntä koskettava ajatus siitä, että mun tyttärelle olisivat perintökuruni yhtä tärkeitä kun teille teidän saamaanne<3 Kiitos sulle ja siskolles että jaatte näin henkilökohtaisia tarinoita, niistä on innoittajiksi muiden ihmisten sydämmiin!

  • Päivi

    Ihana kello!
    Vihkisormukset on varmaan se merkittävin, mutta ilman valkokultaisia helmikorviksia olisi kyllä “alaston” olo. En oikein osaa vaihdella koruja jaa joku oikein mieleinen kun on, pidän sitä pitkään.
    -päivi-
    p.helmet.l@gmail.com

  • Jenna

    Tärkein koruni on itse itselleni ostama täysin pronssin värinen Kalevalan Tintti-kaulakoru. Ostin sen itselleni melkein kaksi vuotta sitten syntymäpäivälahjaksi. Silloin oli ensimmäinen syntymäpäiväni pitkän parisuhteen päättymisen jälkeen. Vaikka erosta oli kulunut silloin jo melkein vuosi, tuntui se yhä tuoreelta ja kivuliaalta varsinkin syntymäpäivän lähestyessä. Päätin ostaa itselleni “erityisen” lahjan, jotta sain hieman harhautettua ajatuksiani ja päädyin tähän koruun. Olen aina ihaillut Kalevala-koruja, mutta en aiemmin ollut omistanut yhtään. Koru toikin jotenkin hieman lohtua ja turvaa silloin, vaikka se kuulostaakin hyvin materialistiselta. Koru edustaa minulle vieläkin jonkinlaista rauhaa ja pärjäämistä ja käytän sitä silloin, kun tunnen tarvitsevani tukea.

  • E

    Ehdottomasti rakkaalta ensimmäisenä vuosipäivänä saatu kello. Se on ihana pukea ylle etenkin kun tahtoo että toinen kulkee matkassa, vaikka muuten ei olisikaan juuri sillä hetkellä läsnä. <3

  • Jenni

    Upea arvonta! En ole kova käyttämään koruja, mutta vihkisormus on sormessani aina ja todellakin tärkein koruni :)

  • Elise H.

    Tärkeimmät koruni ovat ilman muuta kihla- ja vihkisormukseni :)

  • Päivi

    Poikaystävän Irlannissa ostamat neliapila korvikset pn tosi rakkaat :)

  • Johanna

    Kummilta saatu kaunis rannekoru.

  • MaritaM

    Sain yo- lahjaksi isovanhemmiltani kultakellon jossa oli kaunis ranneke. Itse kello meni rikki nopeasti koneistostaan mutta onneksi keksin viedä sen tuunattavaksi kultasepälle. Kello muuttui kauniiksi rannekoruksi ?

  • Paula

    Lapsena saatu hopeinen rannekoru.

  • Lena

    Olimme juuri menneet naimisiin ja olimme nuoria asuntosäästäjiä.
    Olen aina pitänyt timanteista ja miehenikin tiesi sen varsin hyvin :D .
    Molemmat kuitenkin tiesimme, että meillä on monta, monta tärkeämpää rahareikää kuin korut, kun yhteinen elämämme oli vasta aluillaan.
    Muutimme paikkakuntaa työn peräässä ja miestäni haastateltiin paikalliseen lehteen ja lopussa oli kysymys, miten hän sijoittaisi 100 000 markkaa jos hän voittaisi lotossa. Hän vastasi, että ensimmäiseksi hän ostaisi vaimolleen ison timanttisormuksen ja vasta sen jälkeen hän harkitsi, miten sijoittaisi loput, jos jotain jäisi jäljelle :D
    Luin lehdestä tuon jutun, edes tietämättäni kyseisestä haastattelusta ja se ilahdutti minua, ehkä enemmänkin, kuin kaikki myöhemmin saamani korut.
    Joten vastaukseni on tuo “ajateltu timanttisormus”.

  • Mardy

    Minulla on kaiken kaikkiaan vähän koruja ja kaikki ne ovat minulle hyvin merkityksellisiä. Mutta yksi (ehkä) ylitse muiden on kihlasormukseni, kalevalan korun (Rajalinin?) sormus. Sormuksessa oli kauniit saatesanat ja tietenkin sen tarkoitus minkä takia se on sormessani jo yli 12-vuotta ollut :). Ja edelleen ihailen sormuksen yksinkertaista kauneutta <3.
    Sormus tulee välillä myös uniini ja unissani sitä sit etsiskelen ympäri kotia ennen kuin "herään" ja muistan missä se on ;).

  • innni

    Pidän hirveästi pienestä herkästä sydänkorusta jonka keskellä on feikkitimantti. Sain sellaisen mieheltäni ensimmäisenä yhteisenä jouluna lahjaksi kun olin 17v. Koru on mennyt miljoona kertaa hukkaan tai katkennut, mutta aina vain ostan uuden samanlaisen.

  • Nina

    Rakkain ja käytetyin koruni on rannekello. Muuta ei tule käytettyäkään. Olen kellon saanut vanhemmiltani kun pääsin hakemaani kouluun seitsemän vuotta sitten.

  • Kinuski

    Avomieheltä saadut sormukset ekana synttäripäivänäni suhteen alkuaikoina.

  • Seija J

    Kihla- ja vihkisormukseni :)

  • Seija

    Kihla- ja vihkisormus :)

  • Maria

    Tärkein koruni on Korsin kello jonka sain valmistujaislahjaksi vanhemmiltani. Arvonnan yksilö on aivan upea!

  • Pauliina

    Mummilta ylppärilahjaksi saatu kultainen Korsin kello!

  • Oona

    Ehdottomasti sormus, jonka sain kummiltani lahjaksi vastasyntyneenä! Sormus ei luonnollisesti mahdu enää kuin pikkurillini päähän, mutta kaulaketjussa se kulkee nätisti mukana :-)

  • Saija

    Rippilahjaksi saamani sormus.

  • Terhi

    Tärkein koruni on vanhemmiltani saatu Kalevalan Vanamo-rannekoru, jonka sain ylioppilaslahjaksi. Arkeen se on hieman liian juhlava, mutta hienommissa tilaisuuksissa tykkään sitä käyttää. Korusta jotenkin tulee mieleen se vapaus, joka koitti kun koulu loppui ja kaikki tuntui olevan mahdollista :)

  • Niica

    Leijona kelloni on merkityksekkäin, koska ostin sen itselleni ajankohtana jolloin tutustuin itseeni ja löysin sen todellisen minäni sekä oman sisäisen rauhan, eikä minuus enää ollut riippuvainen muista.

  • SallaV

    Tärkein koru joka kulkee joka päivä mukanani on hopeinen Siivet-rannekoru Kalevalalta. Ostin sen itselleni aikoinani lukiosta valmistumisen kunniaksi ja se symboloi itselleni sitä että pystyn mihin vain ja että siivet kyllä kantaa.

  • Merja

    Tärkeimmät korut minulle ovat vanhimmalta siskoltani perityt kauniit Kalevala ja Aarikka korut.

  • aino

    Tärkein ja rakkainen koru on mummin antama kaulakoru. Korun mummi sai omalta äidiltään,jonka antoi minulle sitten rippilahjaksi.Korun on tehnyt itse isomummoni, erittäin kaunis ja rakas koru on minulle <3

  • mira

    Äidiltäni saama kello, jurikin Korsin, joka muistuttaa minua edesmenneestä paapastani <3

  • Siru

    Tärkein koruni on kummitädiltäni rippilahjaksi saamani kello, joka on kulkenut siitä päivästä lähtien ranteessani mukana päivittäin. Kello on yksinkertaisen kaunis, ja se menee timanttiensa ansiosta rannekorusta! Tälle rakkaalle kellolle on kuitenkin parhaillaan hakusessa kultainen kaveri, sillä tykkään että kaikki päällä olevat korut ovat samaa sävyä. :-)

  • Sara

    Nyt täytyy mainita, että siinä on kyllä kello niin mun makuun kun olla vaan voi, niin kaunis! Mulle tärkein koru on ehdottomasti ollut jo ala-asteelta lähtien kultainen sydänkaulakoru rusetilla varustettuna, jonka sain syntymäpäivälahjaksi papaltani. Vaikkakaan koru ei ole käytössä enää aikoihin, tulee sillä aina olemaan erityinen paikka mun sydämmessä (sekä korurasiassa) :-) Erityisen korusta tekee se, että se oli todella erikoinen ja ihanan henkilökohtainen valinta papalta, jolta lahjat yleensä on saatu rahamuodossa.

  • Riikka

    Isoäidiltäni saama petinyöriipus. Pienenä tyttönä ei ymmärtänyt vielä, miten ihana ele se oli kun isoäitini jätti minulle kultaisen riipuksen, jonka päässä oli toimiva kello. Nyt aikuisena osaa arvostaa ihan uudella lailla. Rahallista arvoa korulla tuskin on, mutta tunnearvoa sitäkin enemmän.:)

  • Wilma

    Pappani oli kelloseppä ja sain koko lapsuuteni seurata kun pappa korjaili esimerkiksi naapureiden kelloja hassu luuppi päässään, korkean puisen pöydän äärellä jossa oli tarvikkeita joka lähtöön. Kun 7-v syntymäpäiväni lähestyivät niin pappa ajoi minut kaupunkiin valitsemaan ensimmäistä kelloani. Muistan kellon valitsemis hetken kirkkaasti, olin meinaan jo etukäteen päättänyt että haluan valkoisen jäätävän kokoisen SPICE GIRLS-kellon… Ja ei, se ei ole mun rakkain kelloni vaan mun pieni vihreällä rannekkeella ja keltaisella kellotaululla varustettu kelloni jonka päädyin valitsemaan papan kehotuksesta (pienen taistelun jälkeen). Se ei ole eksynyt käyttöön 10-15? vuoteen mutta aina kun nään sen vanhassa peltirasiassa, se tuo mieleeni hyviä muistoja mummolasta :)

  • Jenna K

    Kalevalan Kuutar-riipus oli teininä paljon käytössä, sain sen äidiltä aikoinaan ja hän käytti sitä itsekin nuorempana paljon.

  • mmagic

    Kun joskus viiden, kuuden ikäisenä opin kellonajat, sain kummeiltani lahjaksi hopean rannekellon, jossa oli vaaleanpunainen hihna ja hopeinen sydän roikkui kellotaulun kiinnikkeestä. Siitä lähtien pidin kelloa joka päivä ranteessa. Ajan kuluessa hopeinen sydän hukkui johonkin ja vaaleanpunainen hihna täytyi vaihtaa uuteen vanhan ollessa jo todella kulunut. Sitten jostain syystä teini-ikäisenä lopetin kellon käyttämisen. Nyt kuitenkin monen vuoden jälkeen minulle tuli taas tunne että miksi en enää käytä kelloa. Mainitsin tästä vanhemmilleni ja silloin isäni näytti minulle hänen äitinsä vanhan kellon, jonka hihna oli poikki ja kellotaulu likaantunut. Ihastuin kuitenkin kovasti kelloon, sillä en ollut koskaan nähnyt sellaista. Siinä on kultainen reunus, mutta kellotaulu on kuparisen värinen ja kohta jossa roomalaiset numerot ovat on harmaa. Pyysinkin siis jos voisin saada kelloon uuden hihna ja sitten saada kellon. Isäni kävi hankkimassa uuden hihnan ja puhdistuttamassa kellon ja sitten sain sen omakseni. Nyt kello muistuttaa minua isoäidistäni ja on muutenkin todella tärkeä koska isänikin muistaa kellon jo lapsuusajoiltaan, joten se on jo noin 50 vuotta vanha.
    Mutta se ihan ensimmäinen rannekellonikin on vielä korurasiassani tallessa, kovin kuluneena, mutta liian rakkaana että raaskisin sitä heittää pois.

  • Maarit

    Kyllä rakkain on mummulta ylioppilaslahjaksi saatu sormus. Tunnearvo mittaamaton ?

  • Kati

    Onpa kaunis kello! En itse käyttänyt lapsuuteni jälkeen kelloa enkä kokenut sitä ollenkaan tarpeelliseksi ennen kuin kahdeksan vuotta sitten sain upean kello lahjaksi uudelta poikaystävältäni. Kello ja mies ovat nyt kulkeneet matkassani siitä asti, mutta kelloa voisi olla kiva jo välillä vaihtaa toiseen. :)

  • Jennie

    Olen saanut v. 2009 kesän lopussa yllätyslahjaksi erivärisistä hama-helmistä tehdyn kaulakorun <3 Korun olivat tehneet silloin 8 ja 6 -vuotiaat veljekset. Olin noin vuosi aiemmin puhunut toisaalla, että olisi ihana saada jokin erilainen koru, ettei toista samanlaista tule vastaan ja siinä olisi jokin "juttu". Tämä koru on minulle tärkeä; se on kaunis, uniikki kappale ja olen korun tekijöille edelleen kiitollinen tästä :)

  • Marjo

    Oon todella koruton ihminen! Ehkä ainut koru joka on merkityksellinen,on äitini kihla- ja vihkisormuksista yhteen juotettu kultasormus. Sekin on rasiassaan odottamassa ehkä tyttären käyttöä :) Kelloja olen kyllä pitänyt, nykyisin tosin kännykkä korvaa rannekellon. Harmi sinällään, kellohan olisi mitä parhain koru ja asuste!

  • Mari

    Mummolta peritty sormus! <3

  • Janina

    Mulla on aina kolme korua päällä ja nää on kaikki merkityksellisiä, yksi on kaulakoru jonka olen saanut 4-vuotiaana, yksi on sormus jonka isäni on antanut äidilleni aikoinaan ja yksi on rannekoru jonka olen saanut poikaystävältäni, lisäksi multa löytyy myös isovanhempieni vihkisormukset mutta ovat hieman liian vanhanaikaiset/erikoiset omaan tyyliini :)

  • Elisa

    Tärkein koruni on nykyiseltä kihlatultani saamani ties mistä halppiskaupasta ostettu sydämenpuolikas, jonka hän antoi minulle seurustelumme alkuaikoina. Tätä nykyä koru ei ole enää käytössä, vaan hyvässä tallessa. Jos sen korun joskus hukkaisin, olisi kyllä itkupotkuraivarit lähellä :D

  • saga

    Rakkain koru on ihan tylsästi vihkisormus :) olen vaan niin onnelllinen siitä että olen saanut huonojenkin parisuhteiden jälkeen vierelleni maailman parhaan kumppanin.

  • Milla

    Pieni timanttiristi. En ole kovin uskonnollinen, mutta tuo koru on aina kaulassa, muut korut vaihtuvat.

  • kataa

    Kaikista rakkain koruni on rippilahjaksi saatu risti. Se on kaunis ja melkein aina kaulassani. Lisäksi omistamani sydänkaulakoru, jossa on “timangi” keskellä on yksi ihanuus, jota en ikinä halua kadottaa. Arvonnan kello on todella kaunis ja jos sen voitan, se tulee koristamaan rannettani useana päivänä viikossa.

  • Jenni

    Avopuolisoltani saatu kello lahjaksi – se on tärkein <3

  • katya

    Sain lapsena isältä usein kelloja lahjaksi, hän toi niitä ulkomailta. Kaipasin isää kovasti hänen työmatkojen ajan, usein istuinkin kellot ranteessa (liian isojahan ne minulle olivat). Kellot ovat vieläkin tallessa. Nyt ne olisivat sopivia, mutta jostain syystä en raaski käyttää niitä. Haluan pitää ne vain itselläni, ihan niinkuin silloin lapsuudessa ikävöinnin tunteen.

  • M

    Itelleni tärkein koru taitaa olla rippiristi, hyvänä kakkosena rippilahjaksi saatu kello:)

  • Jenni

    Mulle tärkein koru on ollut ensimmäinen Michael Kors kelloni, hopeinen, jossa kellotaulun reunaa komistavat “timantit”. Sain kyseisen kellon äidiltäni muutama vuosi sitten 18-vuotis syntymäpäivälahjaksi :)

  • Ssal

    Sain tärkeimmän kaulakoruyhdistelmän rippilahjaksi. Timanttinen sydän ja risti roikkuivat kaulassani useita vuosia enkä malttanut ottaa niitä ollenkaan pois. Nykyään olen kuitenkin raaskinut käyttää muitakin koruja mutta jotenkin tuo koruyhdistelmä herättää tunteita ja muistoja nuoruuteen kun näen ne korulippaassa.

  • Inka

    Olen saanut joskus lapsena kaulakorun, jossa on iso, painava, punainen, sydämen muotoinen kivi. Kaulakorun “hihna” on narua, jonka muistan olleen erittäin hyvän makuinen ja jota tuli aina vahingossa maistettua.. :D Korun alkuperää en muista, mutta jostain olen keksinyt, että koru on onnenkoruni. Sen takia otan sen vieläkin monen vuoden jälkeen laukkuuni mukaan, kun luulen tarvivani päivän aikana onnea. Olipa kyseessä koe tai tapaaminen, koru on laukkuni pohjalla onnenamulettina. Muistan myös, että siskollani on sama koru, mutta eri värissä.

  • Julia

    Minulle merkityksellinen koru on äidiltä ylioppilaslahjaksi saatu Kalevalan Vanamo. Olisipa ihana voittaa tuo ihanuus,aina haaveillut Korsin tuotteista<3

  • Susci

    Kyllä ne kaikkein rakkaimmat korut ovat kihla-, vihki- ja 5-vuotishääpäiväsormukset ❤️.

  • Janniina

    Olen itsekin aika huono käyttämään koruja. Korvakorut päätyvät joka päivä korviini, mutta siihen korut lähinnä jäävätkin. Kellot ovatkin lähes jokapäiväisessä käytössä. Tärkein ja mieluisin niistä minulle on juurikin Michael Korsin iso runway kello, jonka ostin itselleni uuden työpaikan kunniaksi. Metsästin kyseistä kelloa, mutta en löytänyt sitä Suomesta. Onneksi kaverini matkasi sopivasti Jenkkeihin, josta kello lopulta löytyi. Kello muistuttaa minua samalla myös kaveristani, jonka kanssa näemme valitettavasti nykyään liian harvoin.

  • Stina

    Rakkain ja kaunein koruni on ehdottomasti vihkisormus mitä ilman on alaston ja orpo olo.

  • Saram

    Minulle merkityksellisin koruni on hyvin yksinkertainen, pelkistetty ja kapea, voisi sanoa että mitätön, mutta jostain syystä minua kovasti viehättävä äitini vanha kultasormus. Äitini antoi sen minulle kun olin lähdössä vuodeksi toiselle puolelle maailmaa. Olen hukannut lukuisia sormuksia teille tietymättömille, ja tämäkin on monia kertoja hukkunut jonnekin mutta mysteerisesti tupsahtanut taas aina esiin. Nykyään kun asun kauempana perheestäni ja näemme harvoin, sormus on sormessani jatkuvasti, niin pippaloissa, töissä kuin urheillessa. Sillä on valtavan suuri tunnearvo ja näin varmistan, etten hukkaa sitä enää.

  • Kaisu

    Kaikista merkityksellisin koru minkä omistan on hopeinen kaulakoru jossa sydän riipus, koska se on ensimmäinen lahja jonka olen saanut avomieheltäni. Kuitenkin tässä vapun aikaan korun ketju katkesi ja näin hävisi :( se otti aika koville aluksi, mutta varmasti tulen saamaan koruja joskus lisää. Vaikka harmitti aika paljon niin still life goes on :)

  • EV

    Mieheltäni syntymäpäivälahjaksi saamani kello joka edelleen on ranteessani joka päivä.

  • Kaisu Kärkäs

    Kaikista merkityksellisin koru jonka omistan on hopeinen kaulakoru jossa sydänriipus, koska se oli avomieheni ensimmäinen lahja jonka hän minulle on ostanut. Paitsi nyt vapun aikaan korun ketju katkesi ja näin hävisi :( olin todella surullinen, mutta koruhan se vaan oli.. varmasti niitä tulen saamaan joskus lisää. Vaikka harmittaa niin still life goes on :)

  • Pauliina A

    Tärkein saamani koru on ylioppilaslahjaksi saamani sormus, joka on sulatettu edesmenneiden mummuni ja isoisomummuni vanhoista vihki- ja kihlasormuksista. En ikinä saanut tavata heitä, mutta tuo sormus muistuttaa minua elämän kiertokulusta ja läheisten rakkaudesta. Haluan että se jatkaa matkaansa myös tuleville sukupolville.

  • Mervi

    Mummon jäämistöstä sain koristeellisen venäläisen rannekellon. Muistan kun lapsena ihailin kellon metallirannekkeessa olevia kiviä ja silittelin kelloa hänen kutoessaan sukkia. Kun nyt aikuisena sain sen itselleni, vasta tajusin että sehän on vastaava kuin nykyajan nomination. Kello on vain -70 luvulta ja on minulle kaikkein tärkein.

  • Reetta

    Ensimmäisenä yhteisenä jouluna poikaystävältä saatu kello on minulle hyvin tärkeä <3

  • Marjut

    Kaikkein rakkain on äidin kihlasormus, joka kulkeutui minulle äidin ja isän eron myötä.

  • E

    Isovanhemmiltani rippilahjaksi saamani medaljonki, johon sisälle laitoin heidän kuvansa. Näin he pysyvät aina matkassani mukana. :)

  • Anu

    Mulle mieluisimmat ja rakkaimmat korut ovat niitä, joita pidän päivittäin ja joihin liittyy muistoja elämäni tärkeimmistä hetkistä. Muut korut jäävät käytettäväksi vain juhlahetkiin. Siksipä en voi vain yhtä korua nimetä; timanttisydän kaulakoru, jonka sain mieheltäni seurustelumme alkuaikoina, kihla- ja vihkisormukset sekä sydänrannekoru jonka sain kun aloin odottaa meidän pientä tyttöämme. Ja tästä kaikesta onnesta muistuttaa tyttäremme kastelahjaksi saama oma enkeliriipus, sillä tyttäremme saapuminen tähän maailmaan ei ollut itsestään selvää kun joutui viettämään elämänsä ensimmäiset hetket ja päivät teho- osastolla. Yhtä kaikki,nämä korut kulkevat matkassani aina ja jäävät aikanaan tyttärelleni <3

  • Laura

    Äidin ja isän vihkisormus❤️ Sain sen kun he erosivat, ja haave olisi että muokkaisin siitä joskus itselleni kihla- tai vihkisormuksen☺️

  • seija utriainen

    Kyllä se on vihkisormus, jonka olen åperinyt äidiltäni.

  • Kerttu

    Minulle ylivoimaisesti rakkain kello on Tommy Hilfiger rannekello, jonka sain kummivanhemmiltani valmistuttuani ylioppilaaksi. Kello on niin kaunis, että minulta meni vuosia että uskalsin ruveta käyttämään kelloani arjessakin, eikä vain juhlavimmissa tilaisuuksissa.

  • HannaKoo

    Minulle yksi merkityksellisimmistä koruista on äitini mummon kultainen kaulakoru, jonka hän sai mieheltään lahjaksi aikanaan. Koru on kulkenut suvun naisilla ja minä sain kunnian periä kyseisen kaulakorun vähän aikaa sitten.

  • Susanna

    Koruista rakkain on odotusaikana saamani Kalevala Korun Tintti. Tintin pyöreä vatsa kuvasti hyvin omaani ja sen antoi puolisoni. Myös 7v. lahjaksi saamani vaaleanpunainen perus rannekello on edelleen tallessa, ja se on nostalgisen ihana <3

  • Anni

    Merkityksellisin koru on rippilahjaksi saatu Kalevala korun Hattulan lintu riipus, josta alkuun en tykänny ollenkaan ja nyt jo vuosia ollut suosikki koru. :)

  • Julia

    Ensimmäisenä mieleen tulee kaksi korua, enoltani rippilahjaksi saamani hopeinen rannekoru jossa roikkuu sydän, edelleen kovassa käytössä. Toinen on mieheltäni valmistujaislahjaksi saatu nimikaulakoru, joka on lähes kaikilla. Silti niin mahdottoman tärkeä. Onnistuin hetki sitten töissä sen rikkomaan, itkuhan siinä meinasi tulla! Tallessa silti :-)

  • Paula

    Rakkain koru on hopeinen horoskooppikoru,jonka sain edesmenneeltä isoveljeltä 13vuotta sitten. :3

  • Ninna

    Rakkaista rakkain on mieheni esikoisemme synnyttyä lahjaksi antama Guccin kello. Muistan aina tämän ihanan yllätyksen juuri synnyttäneenä ja hänen sanansa “lapseni äidille”. Siro kello on kulkenut ranteessa yli 7-vuotta ja lapsilukukin on kasvanut jo kolmeen pieneen ihmeeseen :)

    Korsin uutukainen on ihastuttavan kesäinen ja kaunis! Kiitos Kira taitavasta blogistasi ja aurinkoista toukokuuta!

    Ninna

  • Aada

    Ehottomasti rippiristi, sain rippilahjaksi sen äidiltäni a isältäni ja siitä asti olen kantanut ristiä kaulassani.

  • Tuuli

    Kaikista merkityksellisin koru minkä omistan on vuosia sitten saatu muovisormus mieheltäni. Olimme vasta alkaneet tapailla ja vietimme iltaa ajellen ympäriinsä. Pysähdyimme huoltsikalle kahville ja mies veivasi sellaisesta lasten purkkaautomaatista minulle tuon sormuksen :D sanoi että sormus on ruma kuin hänkin mutta minä saan sen loistamaan <3

  • johanna matilainen

    MICHAEL KORS Ladies Leather naisten kello tai tuplarannekkeella oleva valkoisella rannekkeella.
    Merkityksellisin koru on “rautasormus” joka on saatu vihkisormuksen tilalle sodan jälkeen.

  • M

    Minulle tärkein koru on tommy hilfigerin kultainen rannekoru, jonka sain poikaystävältäni lahjaksi kesällä. Hän oli moneen otteeseen nähnyt minun katselevan korua, niin päätti ostaa sen ilahduttaakseen minua kun itsellä oli huolia ja murheita.

  • Anni

    En juuri käytä koruja, mutta yleensä jos käytän niin ne ovat simppeleitä mutta näyttäviä. Rakkain koru on varmasti äidin vanha rippisormus, valitettavasti se ei mahdu omaan sormeeni mutta hyvässä säilössä on. Lahjoina ei ikinä koruja ole tullut joten itse ostan aina ja siitäkin syystä tämä on mukava arvonta! :)

  • kiruska

    merkityksellisin ja rakkain kello on Leijona merkkinen , jonka sain vanhemmiltani vuonna -72 kun lähdin kouluun . vieläkin käy ja kukkuu , vaikkei ranteeseen enään mahdukkaan . Rakas muisto nyt jo liian varhain menetetyistä vanhemmistani <3

  • Linda

    Itselle tärkeitä koruja on kaksi. Omissa rippijuhlissani saatu rippiristi, se kulkee mukana aina kaikkialle, kaunis yksinkertainen ja oh vaan niin ihana. Toinen tärkeä koru joka kulkee myös mukana kaulassa on isäni vihkisormus, tuntuu että isä on aina mukana kun saan kantaa mukana jotain mikä oli hänelle tärkeä. ?

  • Sasa

    En ole koruihmisiä, kun vähän poikatyttö olen aina ollut ja siksi ehkä ei ole syntynyt (vielä) erityisiä suhteita koruihini. Kello minulta kyllä löytyy, mutta sekään ei ole mikään “merkkikello”. Luokkasormus oli joskus, mutta sekin putosi järveen ja hävisi sinne. Ties vaikka arvonnassa onnistaisi ja MK:n kanssa syntyisi “suhde” ;)

  • Anni

    Mulle kyllä ehdottomasti tärkein koru on äidin vanha Guccin vintage-kello. Äiti on sitä käyttänyt joskus teininä 70-luvulla, itse löysin sen teininä ullakolta äidin vanhoja koruja penkoessa. Pitkään käytin sitä vain koruna, sillä kello ei käynyt ja ajattelin, että se on varmaan rikki. Vuosi sitten muistin vihdoin käydä vaihtamassa patterin, ja sehän toimii ihan täydellisesti! Kaunis, siro ja laadukas kello, jolla on rahallisen arvon lisäksi tunnearvoa. Ehkä omakin jälkikasvuni voi sitä käyttää parinkymmenen vuoden kuluttua.

  • pauliina

    En tiedä onko omistamani kello tärkein, mutta muistorikkain se on. Kello on Espritin korukello jonka sain ex-mieheltäni.
    Muistan kun olit katsellut kelloa jo pidemmän tovin, olimme erossa pari kuukautta kun mies halusi miettiä elämää ja miten sitä pitäisi elää. Palasimme yhteen ja kävelimme kauppakeskuksessa, silloin taas ihastelin kelloa. Muistan aina kun mies sanoi, että jos minä ostan tuon sinulle anteeksi pyyntönä kaikesta tästä mitä olen aiheuttanut? Kellon oston jälkeen, emme olleet pitkään enää yhdessä. Silti kello kulkee elämässäni edelleen, vaikka ensirakkaus ei nyt miehen kanssa kestänyt.
    Kellon kanssa ensirakkaus ja rakkaus kuitenkin jatkuu, tämä muistuttaa minua arjessa aina, että rakkautta on aina hieman ilmassa ja asioilla on tapana järjestyä.

  • Rmm

    Harvoin näyttävämpiä koruja käytän, mutta aina kannan ylläni kihlasormusta ja äidiltä saamaani medaljonkikaulakorua. Voisi melkein sanoa, että kaulakoru on aina mukana ka sormus aina kun mahdollista (työ rajoittaa). Kaulakorun olen saanut äidiltä joskus 14vuotiaana eli yli 10v sitten. Medaljongilla on pitkät juuret suvumme naisilla (lähes kaikilta löytyy kyseinen) joten koru ei ole pelkkä lahja vaan sillä on syvempi merkitys ja historia <3.

  • Suvi

    Rakkain kelloni ja koruni on DKNY:n hopea rannekello, jonka ostin itselleni kun valmistuin ylioppilaksi.

  • An

    Koruihminen en niinkään ole, joten sirot kellot ovat se minun rannettani koristava asia. Kaikista rakkain kello on isovanhemmilta rippilahjaksi saamani pieni hopeinen Tissot, jossa alkaa kyllä jo kulumisen merkkejä vuosien käyttämisestä johtuen näkyä. Lisäksi äidiltä saamani Kalevala-korun pieni enkeli on kaulassani jokaisena päivänä.

  • Janette

    Tärkein koru minulle on veljeltä saatu hopeinen rusettikoru timanteilla. Sain sen kun täytin 18 vuotta. Emme ole jakanut lahjoja aikasemmin toisillemme niin oli yllätys kun tämän sain silloin. Välimme ovat olleet melkoista vuoristorataa kun ikäeroakin löytyy 5 vuotta, joten emme aina ole olleet ihan samalla aaltopituudella kaikesta, mutta siitä lähtien olemme lähentyneet ja nykyään pidämme päivittäin yhteyttä ja näemme niin usein kun mahdollista mikä on super ihanaa.

  • Jemmi

    Yksi rakkaimmista koruista on juurikin kello. Muutama vuosi sitten joulun alla poikaystävä näki minun ihastelevan kelloa mainoslehtisessä. Hän lähti metsästämään kelloa mikä tilattiinkin liikkeeseen. Mutta tulikin vahingossa eri malli. Poikaystäväni huolissaan jouluna murehti, että pitäisinkö tästä kellosta ja sanoi että sen saa vaihdettua jos haluan. Kelloa ei koskaan vaihdettu ja rakas poikaystäväkin uskoi, että kello oli ihana :)

  • Laura

    Mulle merkityksellisin on tainnut olla sormus, jonka sain isältäni joskus pikkutyttönä naistenpäivänä, ja se on edelleen tallessa vaikka ei sormeen enää mahdukaan! :-)

  • Suvi L.

    Merkityksellisin koru on ylioppilaslahjaksi saamani Kalevalan Elämän alku-riipus, joka ei ole vain mielettömän kaunis, vaan tosiaan uutta elämänvaihetta minulle symboloiva. Se oli päälläni pääsykokeisiin mennessä (joista pääsin läpi) ja sitemmin olen pitänyt sitä usein myös työhaastatteluissa, ihan varmuuden vuoksi lisäonnea tuomassa.

  • Pilvi

    Rakkain koruni on kultainen sydänkaulakoru, jonka olen saanut isältäni lahjaksi. Parin myrskyisämmän vuoden jälkeen välimme ovat paremmat kuin koskaan ja koru on juuri siksi erityisen tärkeä.

  • Maruna

    Mun tärkein koru on edesmenneen isomummini Kos:in rannalta löytämästä kivestä, jota hän säilytti yli 50 vuotta, valmistettu kaulakoru jonka sain rippilahjaksi. On yksi tärkeimpiä muistojani, vaikka käyttöön koru ei ole montaa kertaa päässytkään mutta suojelen sitä kuin aarretta <3

  • maisamiisa

    Kaulaketju, jossa kaksi hopeista laattaa joissa lasteni nimet ❤

  • Haidi

    Itse lukeudun niihin ihmisiin jolla korut on päivittäin päällä, joten niihin tuleekin panostettua. Tällä hetkellä korurasian merkityksellisin koru on muutaman sentin leveä kultainen rannekoru. Pappani on ostanut korun vaimolleen 30 vuotislahjaksi. Vaimo kuitenkin valitettavasti kuoli nuorena, joten äitini täyttäessä 30 sai hän korun papaltani itselleen. Koska omaan koruvarastooni ei kuulu muuta kultaista lainasin korua kerran äidiltä juhliin sen tarinaa tietämättä. Kun koru palautui äidille, sain kuulla tarinan korun takana ja pienen palautteen, ettei kyseinen koru kuulu baari-iltojen asusteeksi.. Tämän jälkeen ikäänkuin omin korun omaan koruvarastooni ja aina sitä pitäessä tunnen jotenkin olevani lähempänä pappani vaimoa, jota en valitettavasti itse koskaan tavannut, mutta aina kuulen muistuttavani häntä. Sellainen tyttömäinen, klassinen, laadusta tinkimätön ja toimistossa viihtyvä nainen :) koru ei virallisesti ole minun, mutta olen ikäänkuin itse päättänyt, että kun täytän neljän vuoden päästä kolmekymmentä on äidin pakko antaa koru minulle virallisestikkin ;>

  • J

    Mun merkityksellisin koru on ehdottomasti mummini -nyt jo pois nukkuneen- isän minulle pikkutyttönä antama helmiriipus. :’)

  • N

    Thomas Sabon rannekoru, johon vuosien saatossa kerätyt riipukset ovat kaikki joko matkoilta lähteneet mukaan tai saatu lahjaksi joltain läheiseltä. Eli samassa korussa monenmonta muistoa eri hetkistä ja ihmisistä.

  • Petra

    Minulle tärkein kello on kulllan sävyinen Michael Korsin kello korallin sävyisellä kellotaululla. Ostin sen ensimmäiseltä New Yorkin reissulta siskoni kanssa. Muistan sen kutkuttavan tunteen kun etsin juuri sitä oikeaa kelloa ja lopulta löysin sen 5th Avenuen liikkeestä. Kello muistuttaa minua rakkaudesta New Yorkiin ja ensimmäisestä kerrasta siellä. Se muistuttaa minua rakkaasta siskostani, joka oli mukanani kelloa ostamassa ja on tärkein ihminen elämässäni. Se myös muistuttaa minua miehestä, jonka tapasin kyseisessä reissussa ja joka osoittautui olemaan ensimmäinen mies elämässäni, joka luki minua kuin avointa kirjaa ja jonka seurassa pystyin olemaan täysin oma itseni. En ole törmännyt samanlaiseen kelloon Suomessa, mikä tekee kellosta vielä hiukan spesiaalimman.

  • Ems

    Jännä yhteensattuma, mutta minunkin tärkein koruni eli siis rannekello, on Michael Korsin ihana kultainen kello, jonka mieheni osti minulle muutama vuosi sitten. Se on tärkeä monesta syystä, mutta etenkin siitä, että samana päivänä kun olin saanut kellon, saimme tietää pitkän ja hartaan yrittämisen jälkeen odottavamme esikoistamme. Aina kun vilkaisen kelloani, muistan sen ihanan päivän ja hetken <3

  • Eveliina

    Minun tärkein koruni on Tiffany&Co:n yksinkertainen hopeinen kaulaketju, jossa roikkuu kaksi sydänriipusta. Toinen sydän on vaaleanpunainen ja toinen hopeinen klassisella “please return to Tiffany” -tekstillä. Olen ostanut korun muutaman vuoden takaiselta matkalta, josta tuo koru muistuttaa. Lisäksi koru on lähestulkoon kasvanut kiinni kaulaani, vaikka urheilun ja suihkun ajaksi sen otankin pois enkä myöskään tapaa nukkua se kaulassa.

  • Petra

    Merkityksellisin kello minulle on poikaystävältä saatu Dieselin enemmän sirolta korulta näyttävä niitein koristeltu kello, jonka poikaystäväni antoi minulle ylioppilaslahjaksi 7 vuotta sitten. Kuulin jälkikäteen, että hän oli joutunut ostamaan arvokkaan kellon kahdesti, sillä ensimmäisen kellon hän oli unohtanut metroon, josta se oli löytänyt itselleen uuden omistajan. Tätä surullisen kuuluisaa epäonnistunutta kellonmetsästystarinaa on muisteltu useaan otteeseen jälkikäteen. Olemme edelleen yhdessä, mutta kello pitäisi korjauttaa!

  • TanjaP

    Kello jonka mies osti useampi vuosi sitten perinteinen Policen ajaton malli.Kihlasormus joka toimittaa myös vihkisormuksen virkaa,valkokultaa timanteilla,kaunis muttei ihan överi.Mummoni rippilahjaksi ostama hopeinen Kalevala Korun sormus,hukkunut ajan saatossa mutta onnistuin samanlaisen löytämään kirppikseltä.Tällä eniten tunnearvoa korulippaassa. :)

  • Sonja

    Ihana tuo valkoinen kello! :)

    Minulle rakkain koru on yksinkertainen hopeinen riipus koru, jossa on laattaan kaiverrettuna perhe: äiti, isä ja kaksi lasta. Koru on alunperin löydetty gina tricosta, mutta koska rakastuin siihen, teetätin sen hopeisena. Rakkaampaa korua ei ole <3

  • Minna

    Kaikkein rakkain koru on poikaystäväni antama pronssinen Kalevalan Kielo-sormus. Minulla oli 4 hopeista ja 3 pronssista sormusta ja pidin niitä kaikkia kerrallaan aina kellon värin mukaan, milloin pronssisia ja milloin hopeisia. Pitkään puhuin että pronssisia sormuksia haluaisin yhden lisää ja poikaystävä päätti sitten hankkia minulle sen neljännen pronssisen. Sain sormuksen ylioppilaslahjaksi ja siinä kävi sinänsä hassu “moka”. :) Sormus oli sopiva vain vasempaan nimettömääni. Kihloissa emme ole mutta silti pidän sormusta enemmän kuin mielelläni nimettömässäni, eikä se haittaa minua yhtään :)

  • Viivi

    Mulle merkityksellisin koru on tyttäreni nimikirjaimella varustettu laattariipus, ostin sen itselleni “henkiseksi tueksi” kun hän aloitti hoidon. Halusin tavallaan aina kantaa häntä mukanani, kun jouduin olemaan hänessä erossa. Joskus tulevaisuudessa hän tulee perimään korun itselleen<3

  • Peppi

    Isoäidin vanha, kultainen rannerengas on kaikkein rakkain koruni. Sain sen vasta hänen menehdyttyään, ja käytän sitä ainoastaan erityisissä tulaisuuksissa.

  • Katriina

    Mulle on kaikkein tärkein sellanen pieni kultainen K -kirjain kaulassa. Oon saanut sen mun isältä kaksivuotiaana ja vielä 25-vuotiaanakin se keikkuu mun kaulassa<3

  • Emma

    Sain poikaystävältäni ensimmäisenä yhteisenä joulunamme hopeisen sydänkaulakorun, joka kulkee matkassani lähes aina :)

  • Paula

    Isoäitini vanha kaulakoru on minulle tärkeä. Käytän sitä kuitenkin todella harvoin, en vain ikinä muista laittaa koruja!!

  • julia

    Olen aina toivonut, että se henkilö joka kosii minua tuntee minut niin hyvin, että osaa hankkia sormuksen joka on makuuni. Mieheni kosi minua 4 vuoden seurustelun jälkeen täydellisellä sormuksella joka on niin näköiseni. En olisi edes itse onnistunut valitsemaan parempaa❤

  • Päivi

    Vanhemmilta ylioppilaslahjaksi saadut Kalevala korun korvakorut ovat joka päiväisessä käytössä. Ne ovat tärkeät juurikin koska olen saanut ne vanhemmiltani.

  • Nintsukka

    Ihania kuvia kyllä! Merkittävin koruni on varmaankin isoäidiltäni saatu perintökaulakoru, aina mietin häntä kun laitan sen kaulaan. Myös uudempi, äidiltäni saatu sormus on merkittävä, saatampa ottaa sen vihkisormuksekseni.
    Tuo kello on kyllä täydellinen, juuri kultaista olisinkin vailla ;-)

  • Hanna

    Rakkain koruni on rippilahjaksi saatu Kalevala sormus, koska se on kulkenut matkassani jo niin kauan. Äitini vanha sormus on myös tärkeä, mutta jotenkin sitä ei raaski käyttää, toisin kun tämä Kalevala sormuksen pujotan melkein päivittäin sormeeni :)

  • ss

    Tärkein koruni on isältä saamani kultainen ketju, jossa riipuksessa on sydän ja minun etunimeni ensimmäinen kirjain. Isäni siis antoi korun, kuukausi ennenkuin nukkui pois <3

  • Essi

    Oma kihla- sekä vihkisormukseni. Ne ovatkin ainoat korut mitä tulee varmasti pidettyä koko loppuelämän, ja tietysti sormukset symboloivat rakkauttamme.

  • Eve

    Ihana arvonta, pakko osallistua :)
    Rakkaimmat ja merkityksellisimmät koruni ovat kihla-ja vihkisormukseni, jo reilut 8 vuotta sormessani kulkeneet joka päivä.

  • Karoliina

    Paras ystäväni menehtyi 18-vuotiaana, hänen äitinsä antoi minulle kauniin sydän riipuksen, jonka ystäväni itse oli saanut isoäidiltään. Koru on minulle sanoinkuvaamattoman arvokas ja aina sitä käyttäessäni muistan rakasta ystävääni <3

  • Satu

    Hei, sain isältäni 18-vuotias lahjaksi kultaisen sydämen ja ketjun. Kaiverrutin siihen nimeni ja vuoden.Isäni on jo edesmennyt joten ompahan joku muisto hänestä, koska hän ei asunut meidän kanssa. Pidän korua jatkuvasti kaulassani.

  • Jenni

    Tärkein koruni on pienen pieni sormus, jonka isäni on ostanut syntymäni kunniaksi. Se on kulkenut sormessani päivittäin vuosia, kunnes viime viikolla huomasin kiven pudonneen siitä. Itkuhan siitä tuli!

  • ssss

    Mä olen myös todella huono käyttämään koruja, mutta on kaksi korua, joilla on molemmilla omat tilanteensa. Olen saanut molemmat muistoksi samalta reissulta. Toinen on puinen kilpikonna ja se on ollut onnenkoruni jo lähes 6 vuotta. Se on minulla ollut kaulassa saamisesta lähtien jokaisessa kokeessa, tentissä, haastattelussa jne. Oli tilanne mikä tahansa ja jos onnea kaivataan niin se koru on kaulassani. Ei näkyvillä, mutta mukana. Toinen on hopeinen kukka. Se on todella pieni, kaunis ja yksinkertainen ja sopii mielestäni jokaiseen juhlaan. Molemmilla koruilla on paljon tunnearvoa, sillä ne muistuttavat minua niistä mahtavista muistoista, jotka sain reissulla. Hetket, ihmiset ja ihan kaikki muu mikä reissuun liittyy muistuvat mieleeni kun käytän noita koruja.

  • Ilona

    Tärkein koruni on joskus ala-asteikäisenä äidiltäni saatu kultainen sormus, jossa on kaksi kultaista sydäntä. Se ei edes mahdu minulle enää mutta se on silti rakkain koruni ja tärkein esineeni :)

  • Johanna

    Siskoiltani rippilahjaksi saama ankkurikoru. Niin paljon symboliikkaa…

  • KatriH

    Löysin puolisen vuotta sitten vanhempieni luota kaulakorun, jonka olen saanut 10-vuotiaana lahjaksi kummitädiltäni (uups, yli 20 vuotta sitten). Laitoin korun kaulaani ja sen jälkeen olen saavuttanut useamman unelmani – mm. saanut työpaikan, josta olen haaveillut (ja tavoitellut) useamman vuoden ajan, tavannut kenties unelmieni miehen jne. Nyt en voi ottaa korua pois sillä se tuntuu olevan todellinen onnenkoru ja saan siitä itsevarmuutta hetkinä, jolloin tarvitsen sitä lisää.

  • Sara

    Täällä toinen joka on todella huono korujen käyttäjä! Mulla on ainoastaan yksi koru jota käytän ja se on poikaystävältä saatu sormus. Ei vielä edes virallisesti seurusteltu kun tuli mun synttärit ja sain lahjakortin kultajouseen, sieltä kävin ostamassa heti samana päivänä yhden sormuksen jota olin aikasemmin katsellut. Samana iltana sitten päätettiin että eiköhän se oo aika lopettaa leikkiminen ja olla taas varattu :D Nyt sormus muistuttaa siitä että tulevat synttärit on aina myös se päivä kun pärähtää uusi yhteinen vuosi mittariin oman pöljäni kanssa :) Ja tietysti se muistuttaa poikaystävää siitä että ei todellakaan kannata mennä unohtamaan mun synttäreitä tai vuosipäivää, sen päivän kun unohtaa tulee mökötystä kahden juhlan edestä :D

  • Essi

    Nomination ranneke. :) Jokaisella kerätyllä palalla on ainutlaatuinen tarina ja muistan niistä kaikki vaikka rannekkeita on kertynyt jo kaksi :D

  • Tiina

    Tottakai tärkein on kihlasormukseni, mutta toisena tulee papuketju sydänriipuksella ♥

  • Marita

    Todella tyylikkäitä kuvia! Ehdottomasti tärkein ja rakkain koruni on isoäidiltäni saamani pienet kultaiset nappikorvikset. Meidän syntymäpäivät ovat toukokuussa tasan 50v ja 2 päivän ikäerolla ja minut on jopa nimetty hänen mukaansa :) siksi nämä korvakorut ovat mittaamattoman arvokkaat! <3

  • Merja

    Isäni vanha Leijona rannekello, vedettävä sellainen.

  • Netta

    Itsekään en ole koskaan ollut kummoinen korujen/kellojen kantaja, mutta kolme erityistä yksilöä on kulkenut mukana jo hetken aikaa. Isomummolta saatu hänen äitinsä kihlasormus, vanhemmilta ristiäispäivänä saatu kaulaketju ja poikaystävän vuosipäivälahjaksi hankkima rannekello ovat aina yhtä ihania muistoineen ja tunnearvoineen..

  • Jj

    Valkokulta-risti kaulakoru jonka sain rippilahjaksi kummiltani, se on todella rakas ja tärkeä

  • Janita

    Minulle kaikista merkityksellisin koru on sormus, jonka sain Mummoltani ylioppilaslahjaksi, ei vain lahjanantajan vuoksi, sillä sormuksen historia, miten se on päätynyt Mummolleni on minusta todella ihana ja olin erittäin otettu, että sen silloin sain :) Ei ole päivääkään ettei se sormessani olisi.

  • Feeqiao

    Minulle merkityksellisin koru on varmaankin mieheni minulle antama kaulakoru. Se on ainoa koru minkä hän on ikinä minulle ostanut (jos ei yhdessä ostettuja kihlasormuksia lasketa) ja osti vielä ihan heti seurustelun alettua :D Koru ei ollut ihan halvimmasta päästä, joten on ihana miettiä, miten tosissaan hän kuitenkin kanssani oli alusta saakka, kun oli valmis panostamaan jo heti niin varhaisessa vaiheessa.

  • sirpar

    Tärkeimmät koruni ovat vanhemmiltani yo-lahjaksi saadut Kalevalan korut. Tärkeä koru oli myös äidiltä muuten vaan huippu löytönä saatu upea sormus, joka oli aivan mahtava löytö pienestä sisustusputiikista, mutta se koru katosi jonain typeränä bileiltana. Aina itken sen sormuksen perään, koska se oli niin upea ja erilainen kuin missään olen koskaan nähnyt vastaavia.

  • Heidi

    Mulla ei ole kuin muutama hieman arvokkaampi koru, mutta tunnearvoltaan rakkaita on muutama. Tärkein tällä hetkellä on mummini perintösormus, jota harmikseni en voi työni vuoksi käyttää arkisin. Sormus on todella kaunis ja ajattelen aina mummiani katsoessani sitä. Toinen arvokas on poikaystäväni minulle ostama kello. aluksi en juurikaan pitänyt kellosta, mutta kymmenen vuoden aikana on mieleni muuttunut ja se on oikein kaunis. Kolmanneksi arvokkain minulle on vanhempieni minulle ostama sormus, jonka sain valita rippilahjaksi. Uuden kellon ostoa olen harkinnut jo vuosia, mutta jotenkin se on aina jäänyt.

  • Reetta

    Kannan edelleen päivittäin oikeassa nimettömässäni kultaista sormusta, jonka äitini sai lahjaksi isältäni silloin kun synnyin. Muutama vuosi sitten äitini kertoi, että sormus on jo liian kapea hänen sormeensa, joten hän antoi sen minulle. On aivan erilaista kantaa mukanaan korua, jolla on jokin suuri merkitys. Korun tarina tekee siitä entistäkin arvokkaamman.

  • Susu

    Tärkeitä koruja on useampia ja mikä parasta niillä on kaikilla oma tarinansa. Tärkein kaikista on kuitenkin vanhemmiltani 16-vuotis lahjaksi saatu sormus, joka on kulkenut päivittäin mukana matkassani jo 10 vuoden ajan. Kyseinen sormus on ostettu ulkomailta ja nykyisin se ostopaikkansa ansiosta muistuttaa myös maasta, joka on minulle kuin toinen koti ♡

  • Jonnz

    Ihanin kellomuisto on suloinen muisto. Minulla oli kello, joka oli ex-mieheni. Se hajosi tippuessaan tuhannen säpäleiksi. Ostin uuden kellon, josta pidin hyvin paljon. Muutaman päivän jälkeen katsoin uutta kelloani odottaen sokkotreffiseuraani pihalla. Sillä tiellä edelleen <3

  • -OnneliAnneli-

    Omat kihla- ja vihkisormukset. Ne on tehty edesmenneen äitini ja isäni sormuksista. Ikää sormuksilla on 76v. Toinen on kapeaa kultaa ja toinen leveä, tosi arvokkaita ja sanoisinko rakkaita minulle.

  • Emppu

    Pidän edelleen vieläkin kummitädiltä saamaani ajatonta pientä sydänkaulakorua, jonka siis sain ristiäislahjaksi! Se on niin arvokas itselle. :) Melko huomaamaton, mutta menee hyvin yksin ja myös toisen korun kanssa yhtä aikaa!

  • Tiina

    Upeita kuvia taas ja ihana arvonta :) Mulla oli aivan ihana kultaisen värinen Michael Korsin kello helmenvalkoisella taustalla ja kauniina kesäpäivänä kaksi vuotta sitten oltiin miehen kanssa päiväretkellä Hangossa ja sinne rannalle kello jonnekin jäi, pitkäkyntinen vei sen ja rannekorun mun laukusta. Vieläkin kaipaan sitä ja mietin, että kenenköhän ranteessa jatkaa seikkailujaan.

  • Annika

    Mulle merkityksellisin koru on ollut äidiltäni saama sormus ylioppilaslahjaksi. Se symboloi minulle aivan ihanaa ja onnentäyteistä päivää. Siinä on monta pientä timanttia ja loistaa auringonpaisteessa kauniisti, mulle tulee aina mieleen ihana valmistujaispäiväni.
    Oikein onnistunut lahja siis – toivon etten ikinä hukkaa sitä!

  • Petra

    Mummiltani ylioppilaslahjaksi saamani Kalevala Korun kaulakoru on ollut mulle todella tärkeä, juurikin tunnearvonsa puolesta :)

  • Iina

    Itselläni on vähän sama juttu että en käytä muuta kuin sormuksia ja kelloja. Hiljattain olen löytänyt muutamat kirurginteräksestä tehdyt korvikset ja kaulakorun,joita käytän silloin tällöin.
    Minulle rakkain koru on vihkisormus. Se on teetetty toiveideni mukaan. Se onvalkokultainen sormus,jossa on 7 neliskanttista kiveä. Yksinkertaisen konstailematon mutta kaunis. Huomaan silittäväni korua peukalollani,jos olen mietteissäni tai vaikkapa ahdistavassa tilanteessa. Yleensä silloin tulee myös “järjesteltyä” samassa sormessa olevat kihla- ja äitienpäivälahjaksi saatu sormus.Samalla yleensä ajatus “kirkastuu” ja olen taas tilanteen “herrana.”
    Olipa pitkä selitys :)
    Mukana ollaan!

  • mses

    Minulle merkityksellisin koru on hyvän ystäväni minulle yli 10 vuotta sitten syntymäpäivälahjaksi hankkima hopeinen sormus. Kyseessä on hyvin simppeli ja luultavasti edullinen renkula, joka on kuitenkin kaikinpuolin aivan täydellinen – varsinkin nyt, kun se on ottanut näiden vuosien kolhut ja patinan.

  • Puolukka

    Oma merkittävin koruni on poikaystäväni antama ensimmäinen lahja minulle. Kauniit tähtikorut koristavat kaulaani ja korviani joka päivä :) Tähän kokonaisuuteen mahtuisi vielä yksi kello ;)

    • seija utriainen

      Kyllä se on vihkosormukseni, rakas äidin antama.