CATEGORIES
28.2.2020

MIXED FEELINGS

My Style

Instagramiani seuraavat ehkä huomasivat, että vietin kuluneen viikon Suomessa, mutta nyt tosiaan jo takaisin täällä Lausannessa! Olin Suomessa käymässä muutaman työjutun vuoksi ja päätin samalla sitten olla kokonaisen viikon kerralla. Ajattelin, että viikossa ehdin myös näkemään kunnolla perhettä ja ystäviä sekä tekemään vähän töitä siskon kanssa purkkiin. Luulin, että aika riittää hyvin kaikkeen, mutta yllättävän kovat aikataulut oli kyllä koko viikon ajan, että ehti näkemään kaikkia! Vietinkin suurimman osan viikosta ihan kaikkialla muualla kuin kotona.

Meillä on ollut tänä vuonna vielä sen verran hyvä tilanne asuntojuttujen kanssa, että muutama ystäväni on vuorollaan asunut nyt Suomi-kodissamme omien asuntojuttujensa vuoksi, josta syystä meidän ei ole tarvinnut tyhjentää asuntoa. Olen myös saanut mennä sinne takaisin silloin, kun olen itse Suomessa, joten win win situation kaikin puolin. Ensi vuonna täytyy sitten katsoa tilanne uudestaan jos en löydä sinne ketään ystävää väliaikaisesti. Siinä tapauksessa kämppä pitää varmasti tyhjentää ja laittaa vuokralle, mutta katsotaan sitä sitten kun sen aika tulee. Kuka tässä tietää missä edes asutaan ensi vuonna.
Suomi-viikossa oli ihanaa ja parasta tietysti perheen ja ystävien näkeminen, mutta samalla tämä viikko herätti minussa paljon outoa levottomuutta ja jotenkin todella ison herätyksen siitä, miten elämä onkaan nyt muuttunut ja mennyt eteenpäin. Eikä pelkästään omasta puolestani! Isosiskoni on muuttanut keskustan kupeesta takaisin Kauniaisiin lapsuudenkotimme ympäristöön, äitini puolestaan läpsystä keskustaan ja monilla ystävillä uudet työkuviot ja elämäntilanteet siivittävät arkea. Tavallaan en ole jäänyt Sveitsissä mistään paitsi, mutta samalla taas tuntuu, että yhtäkkiä kaikki nyt muuttuu. Muutos tuo aina mukanaan jonkinlaista levottomuutta ja se nyt ehkä onkin jotenkin päällimmäinen fiilis.

Olen ollut Sveitsissä itse ehkä vähän jumissa omien työkuvioiden kanssa, joka myös konkretisoitui nyt Suomessa enemmän. Tuntuu, että kaikilla tapahtuu työrintamalla kauheasti kaikkea, mutta itse tällä hetkellä haen sellaista uutta ”minää”, mitä tulee juuri töihin. Pystyn todella hyvin tekemään perusasioita Sveitsistä käsin ja työllistämään itseni siellä, mutta haluaisin todella kovasti kehittyä ja mennä jotenkin eteenpäin, mutta rehellisesti… en tiedä miten. Olen aina ollut sen tyyppinen ihminen, että töissä se seuraava askel on se isoin motivaattorini, mutta nyt en oikein tiedä mikä olisi se seuraava askel. Tästä tunnen myös aika isoakin levottomuutta ja ahdistusta välillä, joka sitten heijastuu pienenä lukkona vaikka täällä blogin puolella. Missään nimessä en ole kuitenkaan blogin kirjoittamista lopettamassa, kuten Jodelissa joku spekuloi. En vaan oikein vielä tiedä mihin suuntaan haluan itseäni, uraani ja someani viedä tänä vuonna. Tämä onkin yksi isoimmista haasteistani.
Tähän prosessiin vaikuttaa myös olennaisesti se, että olen niin isossa muutoksen vaiheessa tällä hetkellä muutenkin kaiken suhteen. Asun uudessa maassa, ympärilläni on jatkuvasti uusia ihmisiä ja arki on täysin erilaista, johon olen Helsingissä tottunut. Helsingin sykkeessä pysyy jotenkin koko ajan ”ajan hermoilla”, mutta elämä Sveitsissä on niin rauhallista ja seesteistä, että se on saanut minut ehkä jollain tapaa vähän omaan kuplaansa. Työt rullaavat hyvin, mutta kaikki sellainen ylimääräinen hässäkkä on eliminoitu. En sitä hässäkkää kyllä edes kaipaa, mutta samaan aikaan juuri siinä hässäkässä olen yleensä ottanut isoimpia askelia eteenpäin urani kannalta.

Tässä myös konkretisoituu täydellisesti se mitä sosiaalinen media ammattina tekijältään vaatii. Se, että haluaa mennä eteenpäin vaatii jatkuvasti uudistumista ja sellaista tietynlaista läsnäoloa somessa. Nyt läsnäoloni painopiste on ekaa kertaa ollut kunnolla siellä oikeassa elämässä ja nautin siitä aivan täysin rinnoin, mutta tunnen silti syyllisyyttä siitä, että minulla ei ole vaikka omaa podcastia, mahtavaa bisnesideaa takataskussa tai uutta yhteistyömallistoa tuloillaan. Ei ole mitään BIG NEWS COMING SOON. Teen sitä mitä rakastan ja mihin olen tottunut, mutta kaipaan selvästi myös vähän uusia tuulia.

Tällä alalla tietynlainen paikoilleen pysähtyminen sakottaa kyllä heti, mutta kaikilla luovilla aloilla aaltoilu on kai normaalia. Oli kyllä ihan super kivaa päästä kuvailemaan ja tekemään töitä mm. siskoni kanssa nyt pitkästä aikaa! Tajusin, että en ole mm. itse päässyt kuvailemaan toisille kivoja projekteja/kamppiksia, joka on iso osa myös tätä työtä ja sen takana piilevää inspiraatiota. Sytty ihan eri tavalla, kun oli joku kenen kanssa ideoida ja olla luova myös toiseen suuntaan. Tämän fiiliksen haluan pitää mukanani myös Sveitsissä.

Sekavaa fiilistä aiheuttaa myös kodista lähtö sekä kotiin paluu. Ekaa kertaa elämässäni koti on nyt kahdessa eri paikassa ja vaikka kuinka kivaa oli olla omien huonekalujen ja tavaroiden ympäröimänä, niin ei ne lopulta merkitse yhtään mitään jos sydän on jossain muualla. Huh olipa korni kause, mutta näin se vaan menee! :D  Täällä Sveitsissä on nyt todettu myös useampia Koronavirus tapauksia, josta johtuen kaikki yli 1000 ihmisen tapahtumat ovat kielletty ainakin 15.3. saakka, joka vaikuttaa siis oleellisesti myös jääkiekkopeleihin ja meidän elämäämme täällä. Tällä hetkellä pelit pelataan tyhjissä halleissa ja odotetaan lisäinfoa mitä tulee tapahtumaan. Siihenkin on tällä hetkellä mahdollisuus, että koko loppukausi perutaan ja hommat jää tähän. En tosiaan tiedä, mutta tästäkin on kyllä ehdottomasti isosti mixed feelings. Tottakai olisi kiva palata Suomeen, mutta eihän tämä kausi nyt näin voi vaan päättyä. Vai voiko? 

16 comments

Comment

Your email address will not be published.

*

  • AnnaF

    Kivan rehellinen postaus! Ootko harkinnut videoiden tekemistä, täällä ois ainakin yks jota kiinnostais ihan perus arkiset vlogit :)

    • Kira Kosonen

      Moikka! Olen niitä joskus yrittänyt, mutta jotenkin tuntuu, että valtaosa suosii arjen näkemistä helppojen IG stoorien myötä, josta syystä arki vlogien tekeminen on jäänyt niiden varjoon. Joku hyvä videosarja olisi kyllä kiva keksiä!

  • RMV

    Hienoa kun kirjoitit tästä. Itse muutin juuri ulkomailta takaisin Suomeen. Kun asuinmaa ja ihmiset ympärillä vaihtuvat, vaikuttaa se aika paljon myös identiteettiin ja elämän painopisteisiin. Siinä ei varmasti pitkällä tähtäimellä häviä että on oikeassa elämässä läsnä ja somessa hiljaisempaa. Olet huippu! Tsemppiä oman suunnan löytämiseen!

    • Kira Kosonen

      Kiitos vertaistuesta!! ??❤️

  • Johanna

    Kiva oli kuulla kuulumisia ja kiva että kirjotit tästä avoimesti! <3 Ymmärrän todellakin ton tunteen siitä, että haluaa mennä eteenpäin jne. Mut toisaalta sen hinta on monesti se ”hässäkkä”. Teidän nykyinen elämäntilanne on varmaan väliaikainen pitkällä aikavälillä, niin nauti kaikesta hyvästä mitä sen hässäkän puutos ja ihana Sveitsi aiheuttaa. Niinkun varmasti nautitkin!

    • Kira Kosonen

      No tuokin juuri! Kuka tietää missä suurkaupungissa tai Siperiassa tässä tullaan vielä asumaan, niin ehkä pieni pysähtyminen ja juuri tästä kaikesta nyt nauttiminen on ollut vaan for the greater good ??? Koska tosiaan… nautin!

  • Mari

    Moi, asun itsekin ulkomailla ja ymmärrän aika tarkkaan nuo fiiliksesi caikka teenkin töitä ihan eri alalla. Ulkomailla on jotenkin ”yksin” vaikka olisikin perhettä ja ystäviä. Rakastan Helsinkiä ja meilläkin kipuilu kahden kodin välillä on ollut käsin kosketeltavissa. Aluksi ulkomaille muuttaessa oma koti jäi Helsinkiin ja aina Suomi-visiiteillä se oli käytössä. Nyt asuntomme on vuokrattu ja muuttokuorma huonekaluineen ulkomailla uudessa kodissa. Sydämessä tuntuu silti, että Suomi on kotimaa ja pohdinkin kauanko kestää painaa vaakakuppi ulkomailla asumisen kannalle vaiko pitäisikö palata Suomeen. Seuraan kaikkea Suomen tapahtumia tiiviisti, mutta yllättävää kyllä, jopa nykyisellä digiaikakaudella aika paljon menee ohi ja jää näkemättä/ kokematta/ kuulematta.

    Joten I hear you. Just tollaista on ulkosuomalaisen elämä.

    • Kira Kosonen

      Kyllä, näin se vaan menee! Ja olen saanut kyllä niiiiiin paljon vertaistukea kaikilta muilta ulkosuomalaisilta ja se varsinkin kasvattaa sitä fiilistä, että ei ole yksin näiden juttujen kanssa ❤️ Molemmat siskoni ovat asuneet pitkään ulkomailla ja nyt vasta alan pikkuhiljaa ymmärtämään heidän kokemuksiaan paremmin. Iso rikkaus tämä on kyllä kaikin puolin ollut ja siitä äärimmäisen kiitollinen. Monen asian suhteen vaan juuri niitä MIXED feelings, mutta se varmaan kaikilla ketkä jakavat kotinsa kahteen paikkaan. ?? tsemppiä siis myös sinne ihan hirveästi ❣️

  • Laura

    Tsemppiä! ? Älä vaadi itseltäsi liikaa, anna aikaa prosessoida kyllä se idea tulee sieltä. Ei se haittaa jos vähäksi aikaa pysähtyy. Mä en tykkää muutoksista yhtään, tulee todella turvaton olo ja ahdistusta jota on myös vaikea sietää ? Päivä kerrallaan ja yritetään rauhoittaa itsemme tähän hetkeen ❤️

    • Kira Kosonen

      Ihana vastaus, kiitos ❤️?? se on kyllä varmaa että pakottamalla ei hyvä heilu! Ei minkään suhteen elämässä. Kyllä se polku taas tästä avautuu, kun on juuri itselleen vähän armollinen ?

  • Jenna

    Ihana postaus! Itsellä on samanlaisia ajatuksia urasta tällä hetkellä, joten teksti oli hyvin samaistuttava. Kivaa kevättä!

    • Kira Kosonen

      Tsemppiä siis sinnekin!! Kyllä tämä tästä ja kiitos samoin ?

  • Laura

    Ihana oli lukea pitkästä aikaa ajatuksiasi. Olen tykännyt kovasti seurata instagramissa juurikin teidän sitä aivan normaali arkea siellä Sveitsissä. Tsemppiä tähän ja tulevaan! ♥️

    • Kira Kosonen

      Kiitos Laura! Heti kyllä helpotti kun puki ajatuksia sanoiksi ❤️?

  • Miia

    Hyviä pohdintoja ja kiva kuulla kuulumisiasi. Itse aloitin seuraamaan sinua vasta hiljaittain Instagramin kautta ja halusinkin sanoa, että tykkään hyvinvointiin/arkeen liittyvistä jutuistasi ja niistä olisi kiva kuulla enemmänkin. Ehkä niiden kautta voisit lähteä toteuttamaan jotakin uutta myös työrintamalla esim. työpajat, e-kirjat, videot tms. Paljon tsemppiä työjuttuihin ja arkeen Sveitsissä! :)

    • Kira Kosonen

      Kiitos Miia! Tälläinen kannustus on nyt ehdottomasti tarpeen :) <3 <3